Yrittäjien näkemykset yrittäjäeläkeuudistuksesta 2022 : Eläkejärjestelmän polkuriippuvuudet yksin- ja mikroyrittäjien intressejä ja ideoita kaventavina tekijöinä
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset2
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on syventyä Suomessa toimivien yksin- ja mikroyrittäjien näkemyksiin yrittäjien eläkejärjestelmän (YEL) uudistamisesta. Tutkielman tavoitteina on selvittää teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, miten yrittäjien näkemykset kohtaavat eläkejärjestelmän kestävyyden ulottuvuudet ja miten yrittäjät arvioivat järjestelmän kestävyyden toteutumista suhteessa omaan asemaansa. Lisäksi tutkielmassa kartoitetaan, miltä osin eläkejärjestelmän polkuriippuvuudet kapeuttavat yrittäjien kehitysideoiden toteuttamista.
Tutkielman aineistona käytetään yksin- ja mikroyrittäjien vuonna 2022 julkaistun Kansalaisadressin kommenttikenttään kirjaamia näkemyksiä. Kansalaisadressin vaatimuksena oli Yrittäjän eläkelain muutosta koskevan esityksen (HE 102/2022 vp) kumoaminen ja uudelleenkäsittely. Teoreettinen viitekehys perustuu YEL-järjestelmän kestävyyteen ja historiallisinstitutionaaliseen lähestymistapaan. Tutkimuksen analyysissa sovelletaan YEL-järjestelmän kestävyyden ulottuvuuksien ja eläkepolitiikkaa selittävän historiallisen kehityksen pohjalta muodostettua tarkastelukehikkoa.
Tulosten mukaan YEL-uudistuksen poliittiseen kestävyyteen kohdistuva kritiikki painottaa, miten uudistuksen koetaan heikentäneen järjestelmän legitiimiyttä. Tämän osalta yrittäjät tuovat esiin Suomen kolmikantaisen päätöksentekomallin, joka kaventaa yrittäjien mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon. Taloudelliseen kestävyyteen kytkeytyvä kritiikki puolestaan kohdistuu nousevien YEL-maksujen kohtuuttomuuteen, mikä uhkaa yrittäjien toimeentuloa sekä yritysten kannattavuutta. Yrittäjien tähän epäkohtaan esittämää kehitysideaa eläkemaksun vapaaehtoisuudesta jarruttavat YEL-vakuutuksen lakisääteisyys, jakoperusteisuus ja idea kollektiivisesta vastuusta. Sosiaalisen kestävyyden osalta tuloksissa nousee keskeiseksi yrittäjien kokemus eläketurvan epäoikeudenmukaisuudesta. Yrittäjät perustelevat tätä heikolla eläkekertymällä ja sosiaaliturvalla sekä eläketoimijoiden puutteellisella ymmärryksellä liiketoiminnan lainalaisuuksista. Yrittäjien esittämää kehitysideaa palkansaajien kanssa yhdenmukaisen sosiaaliturvan toteuttamista rajoittavat kuitenkin järjestelmien yhdistämisestä aiheutuvat kustannukset sekä rahastoimiseen tarvittava pääoma.
Tutkielman johtopäätös on, että eläkepolitiikan keskeisten instituutioiden intressit ja ideat eivät kohtaa yksin- ja mikroyrittäjien intressejä, ideoita ja liiketoiminnan toimintaperiaatteita. Tulokset viittaavat siihen, että YEL-järjestelmän polkuriippuvuudet ovat keskeisin syy1970-luvulta jatkuneeseen eläkekiistaan. Laajaa yrittäjäeläkeuudistusta on kansantaloudellisesti ja poliittisesti vaikea toteuttaa. Jatkossa poliitikkojen puheissa saattaa esiintyä aiempaa enemmän myynnillisesti kehystettyä ja rationaalisiin perusteisiin nojaavaa vaikuttamista. Pohjoismaiden eläkejärjestelmiä vertaileva tutkimus voisi jatkossa tuoda käytännössä testattuja ideoita yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämiseen Suomessa.
The purpose of this master’s thesis is to examine the views of solo and micro-entrepreneurs operating in Finland regarding the reform of the self-employed persons’ pension system (YEL). Using theory-guided content analysis, the study aims to explore how entrepreneurs’ views align with the dimensions of pension system sustainability and how entrepreneurs assess the realization of this sustainability in relation to their own position. In addition, the thesis investigates the extent to which path dependencies in the pension system constrain the implementation of entrepreneurs’ development ideas.
The empirical data consist of comments written by solo and micro-entrepreneurs in the comment field of a citizens’ initiative published in 2022. The initiative called for the repeal and reconsideration of the government proposal to amend the Self-Employed Persons’ Pensions Act (HE 102/2022 vp). The theoretical framework is based on the sustainability of the YEL system and a historical institutionalist approach. The analysis applies an analytical framework constructed from the dimensions of YEL system sustainability and the historical development explaining pension policy.
The results indicate that criticism related to the political sustainability of the YEL reform emphasizes how the reform is perceived to have weakened the system’s legitimacy. In this regard, entrepreneurs highlight Finland’s tripartite decision-making model, which limits their opportunities to influence decision-making. Criticism related to economic sustainability focuses on the unreasonableness of rising YEL contributions, which threatens entrepreneurs’ livelihoods and business profitability. The development idea proposed by entrepreneurs—making pension contributions voluntary—is constrained by the statutory nature of YEL insurance, its pay-as-you-go structure, and the principle of collective responsibility. Regarding social sustainability, the findings emphasize entrepreneurs’ perception of the unfairness of pension security. Entrepreneurs justify this with low pension accrual and weak social security, as well as pension institutions’ insufficient understanding of business realities. However, the entrepreneurs’ proposal to align social security with that of employees is limited by the costs of integrating systems and the capital required for funding.
The conclusion of the thesis is that the interests and ideas of the key institutions in pension policy do not align with the interests, ideas, and operational logic of solo and micro-entrepreneurs. The findings suggest that path dependencies in the YEL system are the main reason for the ongoing pension dispute since the 1970s. A comprehensive reform of the self-employed pension system is economically and politically difficult to implement. In the future, political discourse may increasingly involve persuasion framed in more market-oriented and rational terms. Comparative research on Nordic pension systems could provide practically tested ideas for developing the pension system for the self-employed in Finland.