Demokratia algoritmien armoilla? : Kirjallisuuskatsaus poliittisen luottamuksen ja sosiaalisen median suhteeseen

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä, millä tavoin poliittinen luottamus ja sosiaalinen media ovat yhteydessä toisiinsa. Lisäksi vertailen, miten nämä vuorovaikutussuhteet eroavat perinteisen median ja poliittisen luottamuksen välisistä yhteyksistä. Tutkielman teoreettisena pohjana toimii poliittisen luottamuksen sekä joukkoviestinnän ja median tutkimuksen keskeinen kirjallisuus. Tutkielman tavoitteena on kartoittaa poliittisten luottamuksen tutkimuskenttää sekä tunnistaa ja syntetisoida tutkimuksesta löytyviä keskeisiä havaintoja ja tutkimusaukkoja. Aineisto koostuu yhdeksästä vertaisarvioidusta tieteellisestä tutkimuksesta, jotka käsittelevät sosiaalisen median yhteyksiä poliittisiin järjestelmiin tai poliitikkoihin kohdistuvaan luottamukseen. Aineiston analyysimenetelmänä käytin kuvailevaa, integratiivista kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että sosiaalisella medialla ja poliittisella luottamuksella on moninainen vuorovaikutussuhde. Keskeinen havainto oli sosiaalisen median pääosin negatiivinen yhteys poliittisiin järjestelmiin kohdistuvaan luottamukseen, erityisesti verrattuna perinteisen median vastaavaan positiiviseen yhteyteen. Negatiivinen yhteys oli aineiston tutkimuksissa vahva erityisesti silloin, kun sosiaalista mediaa käytetään pääasiallisena uutislähteenä. Lisäksi sosiaalisen median ja poliittisen luottamuksen havaittiin olevan yhteydessä moniin demokraattisia järjestelmiä horjuttaviin ilmiöihin, kuten polarisaatioon, disinformaatioon sekä populismiin. Tutkielman tulokset osoittavat, että sosiaalisella medialla on rooli poliittisen luottamuksen muodostumisessa. Erityisesti sosiaalisen median algoritmien toimintalogiikka muodostaa riskin entuudestaan epäluottavaisille kansalaisille ajautua itseään ruokkiviin informaatiokupliin, joka johtaa epäluottamuksen noidankehiin. Tulokset osoittavat, että ilmiö on vielä toistaiseksi marginaalissa, mutta teknologian nopean kehityksen ja erityisesti nuorten sosiaalisen median käytön lisääntyessä se uhkaa demokraattisten järjestelmien toimintaedellytyksiä. Onkin siksi tärkeää löytää toimivia ratkaisuja ylikansallisten teknologiayhtiöiden sääntelyyn ja luottamuksen vahvistamiseen. Tutkielman tulokset paikansivat myös aiheen tutkimuksesta löytyviä puutteita ja jatkotutkimusaiheita. Erityisesti poliittisen luottamuksen ja sosiaalisen median käytön mittareita tulisi tarkentaa ja yhtenäistää, ja sosiaalisen median alustakohtaisia eroja tutkia. Lisäksi sosiodemografisten tekijöiden tarkastelu suhteessa luottamuksen tasoon ja sosiaalisen median käyttöön olisi nykyisten kehityskulkujen taustasyiden selvittämistä varten tärkeää.