Suomenkielisen käännöstekstityksen ja dubbauksen käytettävyyden vertailu : Klaus-animaatioelokuvan suomenkielisten käännösten heuristinen arviointi

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan englanninkielisen animaatioelokuvan Klaus (2019) suomenkielisten käännöstekstitysten ja dubbauksen käytettävyyttä. Käännöstekstitysten ja dubbauksen käytettävyyttä tutkittiin käyttäjäkeskeisen kääntämisen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin käyttämällä kääntämistä ja dubbausta varten itse kehitettyä heuristiikkalistaa, joka perustuu teoriaosuudessa esiteltyihin jo olemassa oleviin käytettävyyden heuristiikkalistoihin, erilaisiin käännöstekstitysten laatusuosituksiin ja ohjeistuksiin sekä audiovisuaalisen kääntämisen tutkimuksen teoksiin. Koska tutkimus keskittyy käyttäjäkeskeiseen kääntämiseen, tutkimuksessa myös lyhyesti tutkitaan, miten internetin keskustelufoorumeilla havaittavat katsojien kokemukset tekstitysten ja dubbausten käytettävyydestä heijastuvat elokuvassa Klaus.

Teoriaosuudessa käydään läpi niin käännöstekstittämiseen kuin dubbaukseen liittyviä piirteitä, jotka vaikuttavat niiden tuottamiseen. Luvussa puhutaan lähtökielen vaikutuksesta kääntämiseen, semanttisen merkityksen ilmaisusta kohdekielellä sekä kuvataan, millaisia teknisiä puolia kääntämiseen liittyy. Tekstittämisen ohjeistuksia läpikäydessä keskitytään käännöstekstitysten laatusuosituksiin. Teoriaosuudessa esitellään myös käyttäjäkeskeisen kääntämisen mallia. Tutkimuksessa käytettävän oman heuristiikkalistani pohjana toimii pääsääntöisesti Tuomisen tekstittämistä varten kehittämä heuristiikkalista.

Analyysivaiheessa tutkimuksessa käydään läpi käännöksiä jokaisen heuristiikan osalta. Aineistona käydään läpi ensimmäiset 509 repliikkiä elokuvasta, mikä kattaa noin ensimmäisen puolikkaan koko elokuvasta. Käännöstekstityksiä ja dubbausta verrataan alkuperäiseen englanninkieliseen tekstitykseen, jonka avulla pyritään hahmottamaan paremmin, mistä erot johtuvat ja miten muutokset vaikuttavat käytettävyyteen. Havaittuja käytettävyysongelmien arviointiin sovelletaan Nielsenin käytettävyyden vakavuusasteikkoa, jotta lukijalle voidaan selventää, miten vahvasti ongelma voi vaikuttaa käytettävyyteen.

Kokonaisuudessaan elokuvan tutkittavan osuuden käytettävyydessä ei ollut suuria ongelmia. Pieniä, lähinnä kosmeettisia ongelmakohtia löytyi heuristiikkoja tutkiessa, mutta vakavia ongelmia ilmeni vähän. Vakavimmat käytettävyysongelmia esiintyivät tekstitysten ajoituksissa ja dubbauksen kielenkäytön sovittamisessa kohdeyleisöön. Internetistä tutkittujen keskustelujen pohjalta saatuja näkökulmia käytettävyysongelmista ei myöskään ilmennyt elokuvan käännöksissä. Animaatioelokuvan käännökset ovat siis tutkimuksen mukaan käytettävä kokonaisuus.