Suuryritysten valta ja valtion rooli maailmanjärjestelmässä : UPM:n ja Uruguayn rakenteellinen valtasuhde Paso de los Torosin sellutehdasinvestoinnin kontekstissa

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkin suuryrityksen valtaa valtioon ylirajaisessa investoinnissa osana murroksessa olevaa globaalia metsäteollisuutta. Yritysten ja valtioiden väliset suhteet ovat keskeinen kansainvälisen politiikan tutkimuskohde, sillä juuri niiden kautta voidaan ymmärtää kapitalistisen maailmanjärjestelmän toimintalogiikkaa. Tarkastelen maailmanjärjestelmäteorian viitekehyksessä, millaista valtasuhdetta metsäyhtiö UPM:n ja Uruguayn valtion välinen investointisopimus ilmentää osapuolten välillä. Lisäksi analysoin, mitä tapaus kertoo maailmantalouden toimintalogiikasta ja globaaleista taloudellisista valtarakenteista. Tutkin UPM:n ja Uruguayn välistä investointisopimusasiakirjaa (7.11.2017), jossa osapuolet pyrkivät luomaan intressiensä mukaiset olosuhteet Paso de los Torosin sellutehdashankkeen toteuttamiselle. Kyseessä on historian suurin Uruguayhun tehtävä ulkomainen investointi ja suurin UPM:n tekemä investointi. Analysoin sopimustekstiä laadullisen sisällönanalyysin (QCA) ja kriittisen analyysin menetelmin. Tarkoitukseni on paljastaa aineistosta osapuolten välisen valtasuhteen suunta, voimakkuus ja taustalla piilevät intressit. Lopuksi analysoin, mitä kyseinen tapaus kertoo kapitalistisen maailmanjärjestelmän valtarakenteista ja toimintalogiikasta. Analyysini osoittaa, että kapitalistisen maailmanjärjestelmän rakenteellinen liikkumavapaus antaa UPM:lle yliotteen Uruguaysta, ja se pystyy saamaan hyvin suotuisat ehdot investoinnilleen. Uruguay sitoutuu muun muassa antamaan UPM:lle huomattavia veroetuja ja toteuttamaan mittavia infrastruktuurihankkeita. Uruguay itse ei saa takuita toiveilleen kehityksestä ja talouskasvusta. Maan alisteinen asema heijastelee sen semiperifeeristä tuotantorakennetta. Rakenteellinen valtasuhde pakottaa Uruguayn kamppailemaan kansainvälisistä investoinneista ja paikasta maailmantalouden hierarkiassa. Päädyn väittämään, että vaikka UPM:n investointi potentiaalisesti kasvattaa Uruguayn taloutta, se ei tuo merkittäviä parannuksia maan tuotantorakenteeseen tai inhimilliseen kehitykseen. Sen sijaan sopimus lisää maan riippuvuutta ulkomaisista yrityksistä ja metsäteollisuudesta. Tapaus liittyy globaaliin kehityskulkuun, jossa metsäteollisuuden painopiste on siirtynyt Pohjoismaista kohti uusia tuotantoalueita sellun voittosuhteen laskiessa.