Digitaalinen pedagogiikka varhaiskasvatuksen henkilöstön arjessa

Abstract

Tutkimuksessa perehdytään digitaaliseen pedagogiikkaan varhaiskasvatuksessa ja pyritään löytämään vastauksia siihen, miten digitaalista pedagogiikkaa voisi kehittää varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää konkreettisia tapoja kehittää varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa digitaalista pedagogiikkaa. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Hakuprosessissa haettiin aluksi tietokannoista vertaisarvioituja artikkeleita. Lisäksi tukena käytettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemaa selvitystä, sillä se sisältää olennaista tietoa Suomen varhaiskasvatuksen digitaalisuuden ajankohtaisista asioista. Lopulta aineistoksi valikoitui seitsemän vertaisarvioitua artikkelia sekä yksi selvitys. Katsauksessa ilmeni, että varhaiskasvatuksen digitalisaatiota ei ole tutkittu paljoa. Lisäksi ilmeni, että tutkimusta on tehty opettajien ja päiväkodinjohtajien näkökulmasta. Tutkimuksissa huomattiin erityisesti opettajien digitaalisuuden koulutuksen tukevan opettajien digitaalista pedagogiikkaa. Tätä tuki myös selvitys, jonka mukaan digitaalisuuden hankkeita järjestäneissä kunnissa digitaalisen pedagogiikan käyttö oli aktiivisempaa. Tutkimuksissa tuli myös esille se, että suurimmaksi osaksi digitaalinen pedagogiikka oli tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa dokumentointia. Tutkimuksissa huomattiin myös varhaiskasvatuksen johtajien keskeinen asema yhteisten arvojen luomisessa. Vaikka usein ajatellaan, että suurimpana huolena varhaiskasvatuksessa on laitteiden saatavuus tai henkilöstön asenne, todellisuudessa eniten huolta luo digitaalisuuteen liittyvä osaamisen puute ja koulutuksen sekä tuen tarve. Kirjallisuuskatsaus osoitti omalta osaltaan tarpeen uusille tutkimuksille varhaiskasvatuksen digitalisaatiosta ja sen tilasta. Se myös toi esille tarpeen henkilöstön kouluttamiseen digitaaliseen pedagogiikkaan ja digitaalisen pedagogiikan käyttöön varhaiskasvatuksen arjessa.