Tulevaisuusohjauksen opiskelijoiden näkemyksiä kestävästä tulevaisuudesta ja siihen ohjaamisesta

Abstract

Maailmanlaajuiset ekologiset ja sosiaaliset kriisit herättävät huolta maapallon ja ihmiskunnan hyvinvoinnista, mikä luo tarvetta toiveikkaiden tulevaisuuksien kuvittelulle ja rakentamiselle. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka ihmisille ja luonnolle kestävämpää tulevaisuutta voitaisiin tavoitella ohjauksen keinoin. Kestävän tulevaisuuden ja siihen ohjaamisen viitekehys rakennettiin kestävän kehityksen näkökulmien, tulevaisuudentutkimuksen ja tulevaisuusohjauksen sekä ohjausalan tutkimuksen pohjalta. Tutkimuksessa kartoitettiin tulevaisuusohjauksen opiskelijoiden näkemyksiä kestävästä tulevaisuudesta ja siihen ohjaamisesta. Tutkimuksen pääaineisto koostui 10 teemahaastattelusta, jotka toteutettiin syksyllä 2020. Tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelun ja fenomenografian avulla, ja tuloksia peilattiin aiempaan kirjallisuuteen. Tulevaisuusohjauksen opiskelijat tarkastelivat kestävää tulevaisuutta joko yksittäisten kestävän kehityksen ulottuvuuksien kautta tai kokonaisvaltaisesti monen ulottuvuuden kautta. Vastaukset sisälsivät näkemyksiä sekä kestävästä tulevaisuudesta että toimista, joiden avulla kestävä tulevaisuus voitaisiin saavuttaa. Kestävään tulevaisuuteen ohjaaminen puolestaan nähtiin monissa eri konteksteissa tapahtuvana tavoitteellisena ja haasteellisena toimintana. Erilaisista konteksteista eniten painottui koulutus ja sen sisältämät monet mahdollisuudet ohjata kohti kestävää tulevaisuutta. Toisaalta kestävään tulevaisuuteen ohjaamisen tulisi tapahtua kaikkialla ja koskea kaikkia kohderyhmiä, niin koulutuksessa kuin sen ulkopuolella. Ohjauksella tavoitellaan haastateltavien mukaan esimerkiksi ajattelun monipuolistumista ja tulevaisuuden vaihtoehtojen näkemistä sekä yksilöiden osallisuuden lisäämistä, ja sitä voidaan toteuttaa erilaisin menetelmin. Ohjaamiseen liittyviä haasteita kuvailtiin runsaasti, mikä kuvaa aihepiirin ajankohtaisuutta sekä tarvetta tutkia sitä lisää niin käsitteellisesti kuin toiminnan tasolla. Tämä tutkimus on luonteeltaan kartoittava, eivätkä tulokset ole aineiston pienuuden vuoksi yleistettävissä. Tulokset ovat kuitenkin yhteydessä aiempaan kirjallisuuteen ja voivat tarjota näkökulmia niin ohjaustyötä tekeville kuin sitä kehittäville henkilöille.