”Populistin pitää menestyäkseen haastaa, kyseenalaistaa, repiä ja raastaa" : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus perussuomalaisten oikeistopopulistisesta ja maahanmuuttovastaisesta retoriikasta
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset10
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tarkastelen kandidaatintutkielmassani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena humanitäärisen maahanmuuton vastustamisen oikeuttamista oikeistopopulistisen retoriikan keinoin Perussuomalaisessa puolueessa. Perussuomalaiset ovat merkittävä poliittista valtaa käyttävä oikeistopopulistinen puolue suomalaisessa yhteiskunnassa. Puolueen retoriikka on muuttunut vaaliteemojen mukana yhä maahanmuuttovastaisemmaksi. Tutkielmani tavoitteena on saada selville mihin teemoihin puolueen jäsenet viittaavat puheessaan ja miten he rakentavat maahanmuuttovastaisuuttaan retoriikassaan. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan Perussuomalaisten lähihistorian kehitystä, joka vaikuttaa retoriikkaan pitkänä prosessina taustalla. Lopuksi pohdin oikeistopopulistisen retoriikan vaikutusta julkiseen keskusteluun.
Tutkielmani aineisto koostuu kymmenestä (n=10) vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista. Jokaisessa artikkelissa on analysoitu oikeistopopulistista retoriikkaa eri tieteenaloilta ja näkökulmista. Suurin osa tutkimuksista tutkii oikeistopopulistista retoriikkaa retorisperformatiivisena ilmiönä eli todellisuuden rakentumisena ja merkityksenantoprosessina. Tarkastelen myös aineistoa tästä näkökulmasta.
Kirjallisuuskatsaukseni perusteella humanitäärisen maahanmuuton vastustaminen oikeutetaan Perussuomalaisessa puolueessa retorisesti vastakkainasettelujen ja uhkakuvien kautta. Historiallinen pohja retoriikalle on nationalismissa ja kansallisen identiteetin rakentumisessa. Perussuomalaisten retoriikan muutokseen vaikutti myös puolueen puheenjohtajan vaihdos vuonna 2017 ja laajemmin eurooppalaisen oikeistopopulismin nousu. Kielellisesti tuotettuna maahanmuuttovastaisesta retoriikasta on havaittavissa affekteihin ja vihapuheeseen viittaavia ilmauksia. Vastakkainasettelu ei kuitenkaan kohdistu ainoastaan maahanmuuttajiin. Oikeistopopulismissa tyypillinen kansa vastaan eliitti jako toistui useissa puolueen jäsenten ulostuloissa, jolloin poliittista eliittiä syytetään maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista.
Toisin kuin tutkimuskirjallisuudessa esitetty teoria, lähihistoria on näyttänyt populistipuolueiden jatkavan räikeää kielenkäyttöä maahanmuuttokeskusteluissa puolueen vakiinnuttamisen jälkeenkin. Hallitusvastuussa vuodesta 2023 olleet Perussuomalaiset ovat olleet toistuvasti mediassa esillä maahanmuuttoon liittyvän retoriikkansa takia. Tutkielmassani pohditaan sitä, miten jatkuvat maahanmuuttoon liittyvät kohut voivat vaikuttaa yhteiskunnallisen keskustelun retorisen rajan venyttämiseen, sillä rangaistukset ovat olleet yhä lievempiä kohujen yleistyessä. Perussuomalaiset ovat myös tarjonneet äänestäjilleen vaihtoehdon ja päässeet valtapuolueiden joukkoon. Tutkielma esittää, miten oikeistopopulistisen retoriikan suhde demokratiaan on monimutkainen. Vaikka retoriikassa esiintyisi vihapuheen piirteitä, median rooli uutisoinnissa saatetaan esittää ajojahtina tai sananvapauden rajoittamisena. Analyysini pohjalta esitän jatkotutkimusaiheeksi puolueen tarkemman tarkastelun osana muita eurooppalaisia oikeistopopulistisia puolueita. Lisäksi uskontoa ja erityisesti islamia voisi tarkastella erityisenä tutkimuskohteena retoriikan muodostumisessa.