Ylirajaisuus K-popissa : Vertaileva analyysi kulttuurin vaikutuksesta K-pop-esityksissä

Abstract

Tässä Pro gradu -tutkielmassa käsitellään K-pop-esityksiä ylirajaisesta näkökulmasta. K-pop-esityksiä vertaillaan eri kulttuurisissa konteksteissa kahden Euroopassa toteutetun konsertin sekä Etelä-Koreassa toteutettujen konserttien pohjalta. Vertailevan analyysin kohteeksi valitut K-pop yhtyeet ovat BTS, Stray Kids sekä Dreamcatcher. Aineistona tutkielmassa ovat ottamani videot kyseisten yhtyeiden Euroopan konserteista sekä sosiaalisen median videomateriaali muun muassa YouTubesta ja TikTokista. Tutkimusmenetelmänä käytetään esitystutkimuksen näkökulmiin ja ylirajaisuuden käsitteeseen perustuvaa lähilukua.

Tutkielmassa keskitytään yllä mainittujen kolmen yhtyeen esityksiin, jotka on toteutettu Pariisissa, Helsingissä sekä Soulissa. Jokaisen yhtyeen esityksiä analysoidaan ja vertaillaan erikseen. Vertailu tapahtuu esimerkiksi Pariisissa sekä Soulissa toteutettujen esityksien välillä. Tällä metodologialla pyritään vastaamaan tutkimuksen pääkysymykseen: miten K-pop-esitykset mahdollisesti muuttuvat korealaisen kulttuurin ulkopuolella toteutettuina, verrattuna Etelä-Koreassa tapahtuviin esityksiin?

K-pop-esityksiä ei ole aiemmin juurikaan analysoitu ylirajaisesta näkökulmasta, joten tutkielman tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä K-pop-esityksistä ja tuoda esille sen mahdollisia ylirajaisia piirteitä Koreassa ja länsimaissa toteutetuissa esityksissä niin artistien lavaesitysten kuin yleisöjen käyttäytymisen tasolla.

Keskeinen tutkimustulos on, että suurin ero Etelä-Koreassa ja länsimaissa toteutuneissa esityksissä tapahtuu yleisöjen käytöksessä. Pieniä muutoksia tapahtuu myös itse esittävissä artisteissa, mutta ei yhtä selkeästi kuin yleisössä. Euroopassa tapahtuviin konsertteihin vaikuttaa Etelä-Koreasta tulleet konserttietiketit, kuten muun muassa valotikkujen käyttäminen. Näihin tapoihin sekoittuu länsimaalainen konserttietiketti, joka toteutuu eri tavalla Pariisissa ja Helsingissä.