Kasvun, turvallisuuden ja yhtenäisyyden edistämiseksi : Euroopan unionin kestävyyssiirtymän diskursiiviset oikeutukset 2019–2025

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin kestävyyssiirtymään liittyvän politiikan diskursiivista oikeuttamista Euroopan komission tuottamassa puheessa vuosina 2019–2025. Tutkielman keskeinen lähtökohta on ollut olettama siitä, että kestävyyssiirtymät ovat perustavanlaatuisia, laaja-alaisia ja monimutkaisia sosio-teknologisia muutoksia, jotka ovat luontaisesti poliittisia, kiistanalaisia ja arvolatautuneita niiden vaatimien status quo -politiikan ulkopuolisten tulevaisuuden visioiden ja rakenteellisten muutosten vuoksi. Eurooppalainen kestävyyssiirtymä, jota Euroopan komissio artikuloi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kautta, vaatii poliittisena strategiana oikeuttamista, jotta muutosohjelmassa esitetyille toimille luodaan edellytykset toteutua. Aiheen tutkimus on tärkeää, sillä sen avulla voidaan analysoida sitä, minkälaista kestävyyssiirtymää pyritään rakentamaan poliittisessa diskurssissa, kun kestävyyssiirtymiin liitetyt tiedot, merkitykset ja toimintavaihtoehdot (tai toimimattomuuden ehdotukset) kilpailevat keskenään huomiosta ja legitimiteetistä diskursiivisissa kamppailuissa taloudellisen, poliittisen ja muiden vallanmuotojen käytön seurauksena. Tutkielmassa selvitetään, millä muilla ulottuvuuksilla kuin ympäristöllisillä näkökulmilla Euroopan komissio diskursiivisesti oikeuttaa EU:n kestävyyssiirtymää ja minkälaisia diskursiivisen oikeuttamisen strategioita komissio käyttää kestävyyssiirtymästä tuotetussa poliittisessa puheessaan. Tutkielman teoreettis-metodologinen kokonaisuus perustuu sosiaalisen konstruktionismin, diskurssianalyysin ja diskursiivisen oikeuttamisen muodostamaan kehikkoon. Tämän viitekehyksen tarjoaman välineistön avulla tutkimusaineisto analysoidaan aineistolähtöisesti. Tutkielman primääriaineisto koostuu komission tiedonannoista, lainsäädäntöaloitteista sekä komissaarien puheista eri asiayhteyksissä. Aineisto käsittelee laaja-alaisesti EU:n vihreää siirtymää eri politiikkakonteksteissa, kuten osana EU:n ilmastopolitiikkaa, teollisuuspolitiikkaa sekä EU:n kansainvälistä roolia ja ulkosuhteita. Analyysin perusteella tutkimusaineistosta tunnistettiin ja nimettiin neljä EU:n kestävyyssiirtymää oikeuttavaa diskurssia, jotka edustavat eri näkökulmia kestävyyssiirtymää koskevassa keskustelussa: ”vihreän kilpailukyvyn diskurssi”, ”uhan ja geopolitiikan diskurssi”, ”EU:n toimintavelvollisuuden ja kansainvälisen johtajuuden diskurssi” sekä ”EU:n integraation välttämättömyyden diskurssi”. Tutkimustulosten nojalla voidaan todeta, että eurooppalainen kestävyyssiirtymä rakentui komission puheessa joustavaksi projektiksi, jolla edistetään niin talouskasvua ja kilpailukykyä, turvallisuutta ja energiaomavaraisuutta, globaaleja ilmastotoimia ja kansainvälisen johtajuuden identiteettiä kuin oikeudenmukaisuutta ja yhtenäisyyttä unionissa ja sen rajojen ulkopuolella. Kestävyyssiirtymän diskursiivisesta oikeuttamisesta muodostui analyysin perusteella ajallinen, kontekstisidonnainen ja ristiriitainenkin prosessi, jossa yhteiskunnallisen muutoksen seurauksena komissio kykeni hyödyntämään kestävyyssiirtymään liitettyjä eri merkityksiä ja ideoita joustavasti. Tällä tavoin komissio uudelleenmuotoili hyödyntämiään oikeuttavia diskurssejaan, jolloin sen oli mahdollista legitimoida ja säilyttää olemassa olevaa vihreän siirtymän strategiaansa. Kaiken kaikkiaan voidaan nähdä, että vihreän siirtymän politiikkaa oikeutetaan osana laajempia EU:n politiikkaprioriteetteja ja kehitystä koskevia päämääriä.