Suojaksi rakennettu, maahan revitty, vaan ei koskaan unohdettu : Kuusiston piispanlinna lehdistössä vuosina 1914–1945

Abstract

Tutkielmani keskiössä ovat Kuusiston piispanlinna ja sen rauniot. Tarkastelen Kuusiston piispanlinnaa lehdistön näkökulmasta ja pohdin, miten linna muistetaan vanhoissa lehtikirjoituksissa. Tutkimuksessani kiinnitän huomiota, miten Kuusiston piispanlinnan historialliset vaiheet ovat kirjoituksissa huomioitu. Lisäksi tarkasteluni keskiössä ovat Kuusiston linnaan liittyvät tarinat ja legendat, joiden kohdalla pohdin, onko niissä havaittavissa yhtäläisyyksiä linnan historiaan tai perinteisiin kansankertomuksiin. Lisäksi tarkastelen kirjoituksia, joissa käsitellään Kuusiston linnan alueella suoritettuja tutkimus- ja entisöintitöitä. Pohdin myös sota-aikojen vaikutuksia lehtikirjoituksiin ja vertailen tarkastelujaksoni vuosia toisiinsa.

Tutkimusaineistoni koostuu Kansalliskirjaston digitoiduista suomenkielisistä sanoma- ja aikakausilehdistä vuosilta 1914–1945. Olen kasannut aineiston suorittamalla haun ennalta määritetyn hakulausekkeen avulla. Runsaan aineistomassan olen rajannut lehtikirjoituksiin, joissa käsitellään Kuusiston piispanlinnan historiaa, linnanraunioilla suoritettuja tutkimuksia ja Kuusiston linnasta kirjoitettuja kertomuksia.

Lähdeaineiston analysoimisessa olen hyödyntänyt sekä lähilukua että kaukolukemista. Yksittäiset lehtikirjoitukset vaativat pääasiassa tarkkuutta vaativaa lukemista, mutta laajan aineistokokonaisuuden järjestelyssä ja rajauksessa olen hyödyntänyt kaukolukemista. Olen myös kiinnittänyt erityistä huomiota kontekstualisointiin ja hermeneuttiseen päättelyyn tutkimusprosessin aikana. Lisäksi olen perehtynyt lehtien ja digitaalisen aineiston käyttämiseen tutkimuksen lähdeaineistona ymmärtääkseni aineiston luonnetta ja käyttömahdollisuuksia.

Tutkimukseni osoitti, että Kuusiston linna muistettiin erityisesti Suomen piispoista ja merkittävistä historiallisista tapahtumista linnan aikakaudella. Lisäksi linna muistettiin sen rakennusvaiheista, valloittajista, tulipaloista ja purkamisesta. Tyypillisesti menneitä tapahtumia muistellaan tasavuosina tai tapahtumien merkkipäivinä. Kertomuksissa oli havaittavissa viitteitä sekä kansanuskomuksista että historiallisista tapahtumista. Lehdet toimivat myös kirjoitusten muistiin tallentajina ja sitä kautta kulttuurisen muistin alustana. Lehdistä löytyi sekä tunnetumpia että tuntemattomampia tarinoita ja historiatietoja.

Kuusiston linna jäi purkupäätöksen jälkeen ihmisten ja luonnon armoille noin 350 vuodeksi. Näiden vuosien aikana linna vaipui unohduksiin, mutta ei koskaan unohtunut kokonaan. Myöhemmin lehdistö on pitänyt huolen siitä, että Kuusiston piispanlinna muistetaan myös jatkossa.