Ihmisiä ja lehmiä evakkotiellä

dc.contributor.authorHelle Anna
dc.contributor.organizationfi=kirjallisuustieteet ja kirjoittaminen|en=Literary Studies and Creative Writing|
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.32598777715
dc.converis.publication-id498754809
dc.converis.urlhttps://research.utu.fi/converis/portal/Publication/498754809
dc.date.accessioned2025-08-27T23:40:38Z
dc.date.available2025-08-27T23:40:38Z
dc.description.abstract<p>Artikkeli käsittelee evakkokuvauksia Hanneriina Moisseisen <em>Kannas</em>-sarjakuvassa (2016) ja Rosa Liksomin <em>Väylä</em>-romaanissa (2021). <em>Kannaksessa</em> lähdetään evakkoon Karjalasta ja <em>Väylässä</em> Tornionjokilaaksosta. Teosten tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1944, jolloin Suomi hävisi jatkosodan Neuvostoliittoa vastaan ja aloitti sen jälkeen Lapin sodan saksalaisia aseveljiään vastaan. Artikkelin analyysi keskittyy teosten kuvauksiin ihmisten ja lehmien välisistä suhteista ja ei-inhimillisistä elollisista kuten metsistä, loisista ja sienistä. Tarkoituksena on selvittää, minkälaista kulttuurista muistia <em>Kannas</em> ja <em>Väylä</em> luovat ihmisten ja ei-inhimillisten olentojen suhteista kertoessaan evakkoudesta.</p><p>Teoreettinen viitekehys yhdistää kulttuurista muistitutkimusta posthumanismin ja ihmistieteellisen eläintutkimuksen näkökulmiin. Tavoitteena on avata kirjallisuustieteellistä kulttuurisen muistin tutkimusta ihmisen ylittäviin näkökulmiin ja ei-inhimillisiin eläimiin. Keskeisiä käsitteitä ovat kumppanuuslajit ja ihmisen ylittävä näkökulma.</p><p>Lehmät ovat <em>Kannaksessa</em> ja <em>Väylässä</em> keskeisessä roolissa. Ne esitetään yksilöinä, joilla on omat nimet, luonteet ja kohtalot. Ne ovat toimijoita ja tuntevia olentoja. Artikkelin mukaan ihmiset ja lehmät esitetään teoksissa kumppanuuslajeina Donna Harawayn tarkoittamassa mielessä. Myös muu ei-inhimillinen luonto on teoksissa paljon esillä. Artikkelissa kiinnitetään huomiota varsinkin kuvauksiin sodassa tuhoutuneita metsistä, ihmisten loisista ja psykoaktiivisista sienistä.</p><p><em>Kannas </em>ja <em>Väylä </em>ovat nykyaikaista evakkokirjallisuutta, jonka tekijät eivät itse kuulu evakon kokeneeseen sukupolveen. Teosten nykyaikainen näkökulma menneisyyteen näkyy erityisesti siinä, miten ei-inhimillinen luonto nousee aikaisempaa enemmän etualalle. Tämä kertoo ekokriisin aiheuttamasta tarpeesta arvioida maapallolle tuhoisaksi osoittautuneen ihmisen paikkaa maailmassa kriittisesti uudelleen.</p>
dc.format.pagerange24
dc.format.pagerange5
dc.identifier.eissn1456-3010
dc.identifier.olddbid204408
dc.identifier.oldhandle10024/187435
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/52630
dc.identifier.urlhttps://doi.org/10.30666/elore.147864
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025082786431
dc.okm.affiliatedauthorHelle, Anna
dc.okm.discipline6122 Literature studiesen_GB
dc.okm.discipline6122 Kirjallisuuden tutkimusfi_FI
dc.okm.internationalcopublicationnot an international co-publication
dc.okm.internationalityDomestic publication
dc.okm.typeA1 ScientificArticle
dc.publisherElore
dc.publisher.countryFinlanden_GB
dc.publisher.countrySuomifi_FI
dc.publisher.country-codeFI
dc.relation.articlenumber1
dc.relation.doi10.30666/elore.147864
dc.relation.ispartofjournalElore
dc.relation.issue1
dc.relation.volume32
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/187435
dc.titleIhmisiä ja lehmiä evakkotiellä
dc.year.issued2025

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
147864-Artikkelin teksti-403895-1-10-20250617.pdf
Size:
6.1 MB
Format:
Adobe Portable Document Format