Livvinkarjalan refleksiivitaivutuksen kehitys

Abstract

Käsittelen kandidaatintutkielmassani livvinkarjalan refleksiivitaivutusta, varsinkin sen historiallisen kehityksen näkökulmasta. Refleksiivisistä taivutusmuodoista ja johtimista koostuva taivutusparadigma on livvinkarjalassa olennainen osa verbitaivutusta ja kielenkäyttöä, mutta se on jäänyt varsinkin semanttisilta funktioiltaan suurelta osin tutkimatta ja kuvailematta. Tutkielmani tavoitteena on täten kuvata livvinkarjalan refleksiivitaivutusta ilmiöstä kiinnostuneille ja täten mahdollisesti tukea tämän uhanalaisen kielen elvytystä ja kehitystä. Livvinkarjalan refleksiivitaivutus on oppijoiden keskuudessa tunnettu sen vaikeaoppisuudesta, minkä takia lisätieto taivutusparadigmasta voi tulevaisuudessa osoittautua hyödylliseksi kielen oppimisen ja opettamisen suhteen.

Teoreettisen ja suurimmaksi osaksi laadullisen tutkielmani ensisijaisena lähteenä toimii Koiviston (1995) Itämerensuomen refleksiivit. Kyseisestä väitöskirjasta olen löytänyt paljon tietoa refleksiivitaivutuksen aineosien ja semanttisten funktioiden alkuperistä ja varsinkin muista refleksiivitaivutusta omaavista itämerensuomalaisista kielistä esimerkkejä, joita käytän vertailukohteina livvinkarjalan refleksiivitaivutuksen kehityksen selvittämisessä. Suurimman osan livvinkarjalan esimerkeistä taas olen löytänyt Kotuksen Karjalan kielen sanakirjasta (KKS). Livvinkarjalan refleksiivitaivutuksen kuvailuani on edesauttanut myös Ahtian (1938) kolmiosainen Karjalan kielioppi -sarja, Genetzin (1884) Tutkimus Aunuksen kielestä: kielennäytteitä, sanakirja ja kielioppi, Zaikovin (1987) Karjalan kielen murreoppia ja Novakin ym. (2022) Karelian in grammars: A study of phonetic and morpohological variation.

Tutkielman ensimmäisessä käsittelyosiossa esittelen livvinkarjalan refleksiivisten taivutusmuotojen ja johtimien käyttöyhteyksiä ja niiden etymologioita. Vielä vastaamatta oleviin kysymyksiin refleksiivitaivutuksen ja varsinkin sen moniosaisten 1. ja 2. persoonan refleksiivimuotojen kehityksestä olen koettanut tutkielmassani antaa vastauksia. Tutkielman viimeisessä käsittelyosiossa keskityn livvinkarjalan refleksiivitaivutuksen semanttisten funktioiden ja käyttöyhteyksien esittelyyn ja tarjoan joskus uusiakin selityksiä merkitystehtävien kehityskulusta varsinkin Koiviston (1995) väitöskirjan tietoihin perustuen.