Luonnontuhonta : ylikansallinen määritelmä ja haasteet suomalaisesta näkökulmasta

Abstract

"Luonnontuhonta – ylikansallinen määritelmä ja haasteet suomalaisesta näkökulmasta" käsittelee luonnontuhonnan ominaispiirteitä ja niihin liittyviä haasteita kansainvälisen rikosoikeuden kontekstissa. Tutkimus tarkastelee luonnontuhonnan juuria, historiallista kehitystä ja keskeisiä määritelmiä, jotta lukija saa kattavan kuvan luonnontuhonnan ominaispiirteistä. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan, mitä tavoitteita luonnontuhonnan kriminalisoinnilla pyritään saavuttamaan. Tutkimuksen metodinen lähestymistapa on teoreettinen lainoppi (teoreettinen ympäristöoikeus). Kansainvälisen rikosoikeuden näkökulmasta tutkimus pureutuu siihen, miten luonnontuhonta asettaa haasteita oikeusjärjestelmille. Erityisen tarkastelun kohteena on luonnontuhonnan mahdollinen kriminalisointi Rooman perussäännössä ja mitä haasteita tämä voi tuoda esiin. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan EU:n uudistamaa direktiiviä ympäristönsuojelusta rikosoikeuden keinoin, jonka sääntelyprosessin aikana luonnontuhonnan sisällyttäminen direktiiviin on herättänyt paljon keskustelua. Tutkimus pyrkii valottamaan luonnontuhonnan merkitystä ylikansallisesti ja tarjoamaan näkökulmia sen käsittelyyn suomalaisessa kontekstissa. Tutkimus on jaettu kolmeen päälukuun, jotka rakentavat ymmärrystä luonnontuhonnan ominaispiirteistä ja pyrkivät vastaamaan konkreettisiin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen johtopäätöksien esittelemisen jälkeen tutkimuksessa esitetään jatkotutkimustarpeita, jotka nousevat esiin luonnontuhonnan mahdollisen kansallisen kriminalisoimisen yhteydessä. Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan pitää luonnontuhonnan määritelmän kontekstisidonnaisuuden tunnistaminen, sillä luonnontuhontaa on aina pyritty muokkaamaan vastaukseksi kunkin ajan suurimpiin ympäristöhaasteisiin. Tämä tekee luonnontuhonnasta hyvin tavoitteellisen rikoksen, jota ohjaa ympäristöoikeudelliset tavoitteet; tehden luonnontuhonnan kriminalisoinnista haastavan kansainvälisen rikosoikeuden reunaehdot huomioon ottaen. Tutkimuksessa on tunnistettu luonnontuhonnan kansanväliselle kriminalisoinnille kaksi periaatteellista haastetta: systemaattiset ja periaatteelliset. EU sääntelyn osalta, tutkimuksessa on kyseenalaistettu EU:n direktiivin luonnontuhonnan kirjauksia ja niiden oikeusvaikutuksia.