Valitun datan vaikutus toimitusketjun päästölaskentamallin tuloksiin
1.32 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset297
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Kuljetussektori on yksi merkittävimmistä päästöjen aiheuttajista ja tällöin myös yksi
potentiaalisimmista sektoreista, josta voisi tulevaisuudessa vähentää päästöjä. Silti kuljetuksista
aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kasvoivat vuonna 2022 yli 250 Mt:lla.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on ollut pitkään puheenaiheena, ja erilaisia sopimuksia,
päästötavoitteita ja niihin tähtääviä säännöksiä on laadittu lukuisia. Päästölaskentaa käsittelevät
ilmastotoimet kaipaavat kuitenkin yhtenäistämistä tietojen vertailtavuuden parantamiseksi. Vaikka
yritykset kohtaavat yhä enemmän painetta laskea päästöjä ympäristölakien, kansainvälisten
toimijoiden sekä tavallisten kuluttajienkin puolesta, vain 1,2 % kuljetustoimintaa yksin harjoittavista
tahoista mittaavat kasvihuonekaasupäästöjään sellaisella tarkkuudella, että niitä voitaisiin käyttää
kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästötietojen tuottamiseen.
Teoriaosuudessa käsitellään kuljetusmuotojen ominaispiirteitä ja tarkastellaan erilaisia
kasvihuonepäästörajoituksiin ja -laskentaan liittyviä säädöksiä sekä olemassa olevia
päästölaskentamalleja. Institutionaaliseen teoriaan pohjautuva viitekehys sitoo yhteen teoriaosuudessa
esille tulleet pakottavat, normatiiviset ja jäljittelevät paineet laskea päästöjä tietyllä, yhtenäisellä,
tavalla.
Empiirinen osio tuo esille ongelman päästölaskennan yhtenäistämisessä, sillä tulokset näyttävät, että
samalle kuljetusketjulle voi saada useita päästötuloksia samalla standardin pohjalta luodulla
päästölaskentamallilla. Erilaisten oletusarvojen käyttäminen päästölaskelmissa luo pelivaraa siihen,
millaista dataa niihin voi syöttää. Näin ollen samasta kuljetusketjusta voi saada erilaisia tuloksia, joista
jokainen on standardien mukainen. Tulokset tuovat esille, että pelkästään yhtenäisen
päästölaskentamallin luominen ei riitä saamaan tuloksista vertailtavia, vaan huomiota tulisi kiinnittää
seuraavaksi päästölaskentamalleissa sallittuihin datalähteisiin ja laskennan läpinäkyvyyteen. Sallitut
datalähteet tuovat mukanaan ristiriitaa, sillä primääridatan avulla lasketut päästöt ovat tarkimpia,
mutta se ei välttämättä aina ole paras tapa laskea. Mallinuksen ja oletusarvojen käyttö saattaa joissain
tapauksissa olla käytännöllisempi ja tilanteeseen sopivampi tapa laskea.
Sidosryhmät institutionaalisten paineiden takana ovat merkittävässä osassa, kun pyritään
määrittelemään, kuinka tarkka päästölaskenta on riittävää. Niiden vaatimukset määrittelevät sen,
milloin yritys nähdään legitiiminä. Sidosryhmille tärkeää on ennen kaikkea päästölaskentamallien
läpinäkyvyys, joka luo yritykselle luotettavuutta.
Tutkimus on tehty toimeksiantona logistiikka-alalla toimivalle yhtiölle, joka haluaa parantaa omaa
päästölaskentaansa. Näin ollen empiirissä osiossa vertailtiin päästölaskentamallista saatuja tuloksia
heidän tämänhetkisen päästölaskentansa tuloksiin. Tuloksista huomattiin, että heidän laskentatapansa
antaa matalia päästötuloksia, mikä johtuu päivittämättömistä päästökertoimista ja yksinkertaisesta
laskentamallista. Tutkimuksessa on esitetty ratkaisuna parempaan päästölaskentaan päästökertoimien
päivittämistä ja tarkemman datan hankkimista tai vaihtoehtoisesti ulkoisen yrityksen, kuten
EcoTransIT:n käyttöönottoa.