AY-liikkeen koulutus muuttuvassa maailmassa : Säröä ja kriittistä pedagogiikkaa
1.06 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset430
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Ammattiyhdistysliikkeen koulutus on usein huonosti tunnettu. Koulutus on myös muuttunut
yleissivistävästä koulutuksesta työehtosopimusten ja työlainsäädännön edellyttämäksi
polkumalliseksi edunvalvontakoulutukseksi. Historiallisesti koulutuksella, jonka voi katsoa
alkaneen jo 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä suurimmilla tehdaspaikkakunnilla, on
ollut tärkeä yhteiskunnallinen rooli. Kansansivistystyö, kuten luku- ja laskutaito, oli
ensimmäisenä tavoitteena kulkien pikkuhiljaa itsenäisyytemme alkuaikoina neuvottelupöytiin,
missä rakennettiin suomalaista yhteiskuntaa ja sivistystä. Työväenliikkeen kouluttamat aktiivit
olivat voimakkaasti mukana hyvinvointivaltion kehittämistoimissa ja myös synnyttämässä sekä
perus- että nykymuotoista ammattikoululaitosta sotien jälkeisen ajan yhteiskunnallisesti
toimeliaana aikana. Ammattiyhdistysliikkeen koulutus on toiminut myös vahvana
työturvallisuuden edistäjänä unohtamatta muita työelämän uudistuksia. Tämän tutkimuksen
aiheena on fenomenografisen ja grounded theoryn metodien keinoin kartoittaa syitä sille, miten
ja miksi nykyiset edunvalvojat ovat koulutusurallensa päätyneet, kuinka aktiivit he toimivat
yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsoen, kuinka hyvin he tuntevat edellä mainittua
historiallista kehitystä ja mistä he ovat tietämyksensä omaksuneet. Lisäksi selvitetään
edunvalvojien käsitystä ja suhtautumistapaa eurooppalaiseen päätöksentekoon ja
globalisaatioon. Analyysia tehtäessä koetetaan myös pohtia, onko ammattiyhdistysliike
menettänyt tai menettämässä vaikutusvaltaansa niin työpaikoilla kuin yleisemminkin
yhteiskunnassa. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on graduni tekemisen aikana irtaantunut
tulopoliittisista kokonaisratkaisuista vuonna 2016 ja siirtänyt neuvotteluvastuun liitoille.
Tämän seurauksena ammatillisten keskusjärjestöjen (Akava, SAK, STTK) neuvotteluvalta on
vähentynyt. Työnantaja puolen tavoitteena on neuvotteluiden siirtäminen paikallisiin
sopimuksiin yksittäisten yritysten tasolle ja työehtosopimusten yleissitovuudesta irtautuminen.
Neuvotteluympäristö on siis muuttunut, lisää osaamista tarvitaan, mutta samaan aikaan
luottamusmiesten koulutusta pyritään supistamaan. Merkittävää on myös laajeneva
kansainvälisyys, yrityksillä on toimipisteitä ja tuotantoa niin Euroopassa kuin muuallakin
maailmassa. Kuinka vastata lainsäädännön velvoittamaan yhteistyövaatimukseen, jos
toimijoilta puuttuu halua, osaamista ja toimintaedellytyksiä. Teoriat, jotka edeltävät ja ohjaavat
tätä tutkimusta, pitävät sisällään vahvan yksilön kokemusmaailmaan johdattavan
kontekstin - John Deweyn kokemuksesta ja tekemällä oppimisesta Anita Malisen tutkimaan
särön syntyyn ja säröpedagogiikkaan päättyen kriittiseen ajatteluun ja opiskeluun Freiren,
Suorannan, McLarenin ja Brookfieldin hengessä.