AY-liikkeen koulutus muuttuvassa maailmassa : Säröä ja kriittistä pedagogiikkaa

Abstract

Ammattiyhdistysliikkeen koulutus on usein huonosti tunnettu. Koulutus on myös muuttunut yleissivistävästä koulutuksesta työehtosopimusten ja työlainsäädännön edellyttämäksi polkumalliseksi edunvalvontakoulutukseksi. Historiallisesti koulutuksella, jonka voi katsoa alkaneen jo 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä suurimmilla tehdaspaikkakunnilla, on ollut tärkeä yhteiskunnallinen rooli. Kansansivistystyö, kuten luku- ja laskutaito, oli ensimmäisenä tavoitteena kulkien pikkuhiljaa itsenäisyytemme alkuaikoina neuvottelupöytiin, missä rakennettiin suomalaista yhteiskuntaa ja sivistystä. Työväenliikkeen kouluttamat aktiivit olivat voimakkaasti mukana hyvinvointivaltion kehittämistoimissa ja myös synnyttämässä sekä perus- että nykymuotoista ammattikoululaitosta sotien jälkeisen ajan yhteiskunnallisesti toimeliaana aikana. Ammattiyhdistysliikkeen koulutus on toiminut myös vahvana työturvallisuuden edistäjänä unohtamatta muita työelämän uudistuksia. Tämän tutkimuksen aiheena on fenomenografisen ja grounded theoryn metodien keinoin kartoittaa syitä sille, miten ja miksi nykyiset edunvalvojat ovat koulutusurallensa päätyneet, kuinka aktiivit he toimivat yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsoen, kuinka hyvin he tuntevat edellä mainittua historiallista kehitystä ja mistä he ovat tietämyksensä omaksuneet. Lisäksi selvitetään edunvalvojien käsitystä ja suhtautumistapaa eurooppalaiseen päätöksentekoon ja globalisaatioon. Analyysia tehtäessä koetetaan myös pohtia, onko ammattiyhdistysliike menettänyt tai menettämässä vaikutusvaltaansa niin työpaikoilla kuin yleisemminkin yhteiskunnassa. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on graduni tekemisen aikana irtaantunut tulopoliittisista kokonaisratkaisuista vuonna 2016 ja siirtänyt neuvotteluvastuun liitoille. Tämän seurauksena ammatillisten keskusjärjestöjen (Akava, SAK, STTK) neuvotteluvalta on vähentynyt. Työnantaja puolen tavoitteena on neuvotteluiden siirtäminen paikallisiin sopimuksiin yksittäisten yritysten tasolle ja työehtosopimusten yleissitovuudesta irtautuminen. Neuvotteluympäristö on siis muuttunut, lisää osaamista tarvitaan, mutta samaan aikaan luottamusmiesten koulutusta pyritään supistamaan. Merkittävää on myös laajeneva kansainvälisyys, yrityksillä on toimipisteitä ja tuotantoa niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Kuinka vastata lainsäädännön velvoittamaan yhteistyövaatimukseen, jos toimijoilta puuttuu halua, osaamista ja toimintaedellytyksiä. Teoriat, jotka edeltävät ja ohjaavat tätä tutkimusta, pitävät sisällään vahvan yksilön kokemusmaailmaan johdattavan kontekstin - John Deweyn kokemuksesta ja tekemällä oppimisesta Anita Malisen tutkimaan särön syntyyn ja säröpedagogiikkaan päättyen kriittiseen ajatteluun ja opiskeluun Freiren, Suorannan, McLarenin ja Brookfieldin hengessä.