Tarinat käsityön merkitysten takana : Narratiivinen tutkimus käsityöntekijöiden käsityölle antamista merkityksistä

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa käsityöntekijöiden käsityölle antamista merkityksistä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui Kouhian (2012, 30) kahdeksaan merkityskategoriaan, jotka ovat toiminnalliset, materiaaliset, esteettiset, ilmaisulliset, kokemukselliset, moniaistiset, yhteisölliset ja kerronnalliset merkitykset. Aiempien tutkimusten perusteella lisättiin hyvinvointiin sekä uuden käsityötaidon oppimiseen ja kehittymiseen liittyvät merkitykset. Tutkimus toteutettiin narratiivista lähestymistapaa hyödyntäen, mikä on yksi laadullisen tutkimuksen menetelmistä. Narratiivisessa tutkimuksessa keskitytään kertomusten tulkintaan. Tutkimuksen kohdejoukon muodostivat täysi-ikäiset ja vapaaehtoisesti aiheesta kiinnostuneet osallistujat. Tutkimusaineisto kerättiin internetissä Webropol –alustalla kirjoituspyynnön muodossa. Kirjoituspyyntö sisälsi suostumuksen tutkimukseen osallistumiseen, vastaajan taustatiedoksi iän sekä itse kirjoituspyynnön. Kirjoituspyynnön aiheena oli “Mikä saa sinut tekemään käsitöitä?” Kirjoituspyyntö jaettiin sosiaalisessa mediassa Facebookissa erilaisissa käsityöaiheisissa ryhmissä sekä tutkijoiden omilla sivuilla julkisena päivityksenä. Tutkimukseen osallistui 56 eri-ikäistä vastaajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Aineistosta etsittiin alkuperäisiä ilmauksia, jotka kuvasivat käsityön merkityksiä. Nämä ilmaukset pelkistettiin yksinkertaisempaan muotoon, minkä jälkeen niistä muodostettiin alaluokkia, jotka koottiin edelleen yläluokiksi. Yläluokat muodostettiin tutkimuksen teoriataustan mukaisesti. Lopuksi luokkia yhdistämällä etsittiin yhteisiä nimittäjiä, jotka kiteyttivät samaa aihepiiriä käsittelevät sisällöt. Tutkimukseen osallistuneet jaettiin kolmeen ikäryhmään, joita olivat nuoret aikuiset, keski-ikäiset ja ikäihmiset. Käsityöhön liitetyt merkitykset olivat samankaltaisia mutta painotuksiltaan hieman erilaisia. Käsityölle annetut merkitykset liittyivät sekä käsitöiden tekemiseen että käsityötuotteeseen. Eri henkilöt kuvasivat käsityölle annettuja merkityksiä eri näkökulmista, sillä ne ovat sidoksissa henkilön arvoihin, elämänhistoriaan sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Nuoremmat korostivat käsityön yhteisöllisyyttä ja itsensä ilmaisua, ikäihmiset perinteiden ja perhesiteiden vaalimista, ja keski-ikäiset käsityön terapeuttista ja hyvinvointia tukevaa merkitystä. Vaikka erot olivat pieniä, käsityöhön liitetyt merkitykset heijastavat eri elämänvaiheiden ja yhteiskunnallisten ympäristöjen erityispiirteitä.