Transdiagnostisen lähestymistavan käsitteet kehityksellistä kielihäiriötä käsittelevässä tutkimuksessa

Abstract

Terveydenhuollon järjestelmä perustuu pitkälti diagnooseihin. Diagnoosiperustaisessa viitekehyksessä on kuitenkin havaittu useita ongelmia, joiden vuoksi on pohdittu vaihtoehtoista lähestymistapaa. Transdiagnostisessa lähestymistavassa yksilön ominaisuuksia tai haasteita voidaan tarkastella diagnoosista riippumatta ja pyrkiä löytämään oirekuvien taustalla olevia mahdollisesti eri diagnooseille yhteisiä mekanismeja, joihin voidaan kohdistaa kuntoutusta. Transdiagnostisuuden terminologia on kuitenkin vielä vakiintumatonta, mikä on haaste aihepiirin tutkimukselle. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkasteltiin transdiagnostisuuteen viittaavien käsitteiden käyttöä kehityksellistä kielihäiriötä käsittelevässä kirjallisuudessa. Lisäksi tarkasteltiin, mitä ammattiryhmiä transdiagnostisiksi määritellyissä tutkimuksissa mainitaan ja mikä puheterapeuttien rooli niissä on ollut. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin PubMed, APA PsychINFO, APA PsychArticles ja MLA International Bibliography with full text -tietokannoista ja rajattiin vertaisarvioituihin artikkeleihin. Katsaukseen sisällytettiin artikkelit, joissa esiintyi jokin termeistä transdiagnostic, shared mechanism tai underlying process(ing) ja joissa tutkimuksen kohteena oli kehityksellinen kielihäiriö tai siihen rinnastettava kielihäiriö. Lopulliseen katsaukseen valikoitui 13 artikkelia. Valittuja termejä on käytetty viittaamaan erilaisiin ilmiöihin, ja niihin liitetyt merkityssisällöt vaihtelevat. Erityisesti underlying process(ing) -termiä käytetään paljon myös transdiagnostisen viitekehyksen ulkopuolella. Ammattiryhmien mainitsemisen yleisyys vaihtelee suuresti transdiagnostisten tutkimusten välillä eikä huomattavaa eroa ei-transdiagnostisiin tutkimuksiin ollut. Vaikuttaa siltä, että transdiagnostisen lähestymistavan terminologia on vielä vakiintumatonta. Transdiagnostisuuden käsitteen vakiintuminen voisi auttaa jäsentämään tutkimustietoa sekä tieteellistä että kliinistä työtä hyödyttävällä tavalla.