Mahdollisuuksien inkluusio : Resursseilta, yhteistyöltä ja kokemuksilta tuki opettajille toimivaan inkluusioon.

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiseksi luokanopettajat kokevat heidän minäpystyvyytensä opettaa inklusiivisesti, ja mitkä ovat heidän asenteensa inkluusiota kohtaan. Tutkimme myös, onko luokanopettajien minäpystyvyydellä opettaa inklusiivisesti yhteyttä heidän asenteisiinsa inkluusiota kohtaan. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti, ja sen aineisto kerättiin tammi- ja helmikuussa 2024. Tutkimukseen osallistui tasan 100 luokanopettajaa Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueen kouluista. Luokanopettajille lähetetty Webropol-kyselylomake koostui kolmesta osiosta pitäen sisällään mittarit minäpystyvyydestä opettaa inklusiivisesti ja asenteista inkluusiota kohtaan. Vastaajilta kysyttiin työkokemus vuosina. Lomakkeen lopussa olevat avoimet kysymykset kartoittivat tekijöitä, jotka vahvistavat tai heikentävät opettajien minäpystyvyyttä ja asenteita inkluusiota kohtaan sekä heidän tapojaan toteuttaa inklusiivista opetusta käytännössä. Tutkimuksessa selvisi, että luokanopettajat kokivat heidän minäpystyytensä opettaa inklusiivisesti parempana kuin heidän asenteensa inkluusiota kohtaan. Koska minäpystyvyydellä oli melkein merkitsevä yhteys luokanopettajien asenteisiin, asenteita voitaisiin parantaa tukemalla opettajien itseluottamusta ja käytännön osaamista inkluusion toteuttamisessa. Työkokemuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä minäpystyvyyteen, mutta melkein merkitsevä yhteys asenteisiin negatiivisella korrelaatiolla. Mitä enemmän luokanopettajilla oli työkokemusta, sen huonompana he kokivat heidän asenteensa. Tutkimuksessa selvisi myös, että suurimmat minäpystyvyyttä heikentävät tekijät olivat resurssien puute, liian suuret luokkakoot sekä käytösongelmaiset oppilaat. Minäpystyvyyttä luokanopettajilla vahvistivat toimivat resurssit, aiempi kokemus inklusiivisesta opetuksesta, kollegiaalinen tuki sekä positiivinen asenne inkluusiota kohtaan. Luokanopettajien asenteita inkluusiota kohtaan heikensivät muun muassa resurssipula, oppilaan edun heikko toteutuminen sekä inkluusiota pitäminen säästötoimena. Asenteita vahvistivat positiiviset kokemukset inkluusiosta, toimivat resurssit sekä hyvä ammatillinen yhteistyö. Luokanopettajien inklusiivisen opetuksen minäpystyvyyteen ja asenteisiin inkluusiota kohtaan vaikuttavat sekä yksilölliset että rakenteelliset tekijät. Tulokset korostavat, että on tärkeää löytää toimintatapoja, jotka tukevat opettajien myönteisiä asenteita inkluusiota kohtaan. Työelämässä yhteistyö eri ammattilaisten kanssa osoittautui tärkeäksi. Luokanopettajat kertoivat eriyttämisen, yhteistyön sekä opetuksen suunnittelun tukevan inklusiivisen opetuksen toteuttamista. Sen sijaan yksilötasolla resurssien ja luokkakokojen hallintaan vaikuttaminen on haasteellista.