Ei-kielellinen visuo-spatiaalinen työmuisti kielellisten vaikeuksien selittäjänä
703.59 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset731
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia, voidaanko ei-kielellisen visuo-spatiaalisen työmuistin toiminnalla selittää kielellisten vaikeuksien jatkuvuutta lapsilla, joiden puheen kehitys on ollut taaperoiässä viiveistä. Tutkittavien suoriutumista siis vertailtiin ei-kielellistä visuo-spatiaalista työmuistia mittaavassa tehtävässä. Hypoteesina oli, että tehtävässä suoriutuminen olisi muita ryhmiä heikompaa niillä lapsilla, joiden puheenkehitys on ollut viiveistä 2-3 –vuotiaina ja kielelliset vaikeudet ovat edelleen kouluiässä merkittäviä (LT+SLI). Muita ryhmiä tutkimuksessa ovat puheenkehitykseltään taaperoiässä viiveiset, mutta kouluikään mennessä ikätasoisen kielenkehityksen saavuttaneet lapset (LT) sekä tyypillisesti kehittyneet verrokit (TK). TK- ja LT -ryhmien suoriutumisen ajateltiin olevan tehtävässä samantasoista.
Tutkimukseen valikoituneita tutkittavia oli 50 (N=50) ja he osallistuivat kaikki NeuroTalk –tutkimusprojektiin. Tutkittavat jaettiin tutkimushetken kielellisen suoriutumisen sekä taaperoiän puheen kehityksen perusteella edellä mainittuihin ryhmiin niin, että TK-ryhmässä oli 19 tutkittavaa (n=19), LT-ryhmässä 17 tutkittavaa (n=17) sekä LT+SLI –ryhmässä 14 tutkittavaa (n=14). Ei-kielellistä visuo-spatiaalista työmuistia mitattiin ITPA:n visuaalisen sarjamuistin testillä.
Tutkimuksen tulokset olivat osittain hypoteesin mukaisia: LT-ryhmän suoriutuminen tutkimustehtävässä oli odotusten mukaista eli TK-ryhmän kanssa samanlaista. LT+SLI –ryhmän tutkittavien suoriutumisessa havaittiin suurta vaihtelua ja ryhmän havaittiin suoriutuvan muita ryhmiä heikommin, mutta ero ei saavuttanut tilastollista merkitsevyyttä. LT- ja LT+SLI –ryhmien pisteiden keskiarvoilla lasketun erotuksen efektikoko havaittiin kuitenkin keskikokoiseksi, joten suuremmalla otoksella suoriutumisten ero saattaisi saavuttaa tilastollisen merkitsevyyden. LT-taustaisten ryhmien ei-kielellistä visuo-spatiaalista työmuistia olisi siis mielekästä tutkia jatkossa laajemmin lisää. Myös tutkittavien ei-kielellistä ja kielellistä suoriutumista olisi kiinnostavaa tutkia laajemmin, jolloin saattaisi selvitä tutkittavien erilaista suoriutumista visuo-spatiaalisessa työmuistitehtävässä aiheuttavia tekijöitä.