Ei-kielellinen visuo-spatiaalinen työmuisti kielellisten vaikeuksien selittäjänä

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia, voidaanko ei-kielellisen visuo-spatiaalisen työmuistin toiminnalla selittää kielellisten vaikeuksien jatkuvuutta lapsilla, joiden puheen kehitys on ollut taaperoiässä viiveistä. Tutkittavien suoriutumista siis vertailtiin ei-kielellistä visuo-spatiaalista työmuistia mittaavassa tehtävässä. Hypoteesina oli, että tehtävässä suoriutuminen olisi muita ryhmiä heikompaa niillä lapsilla, joiden puheenkehitys on ollut viiveistä 2-3 –vuotiaina ja kielelliset vaikeudet ovat edelleen kouluiässä merkittäviä (LT+SLI). Muita ryhmiä tutkimuksessa ovat puheenkehitykseltään taaperoiässä viiveiset, mutta kouluikään mennessä ikätasoisen kielenkehityksen saavuttaneet lapset (LT) sekä tyypillisesti kehittyneet verrokit (TK). TK- ja LT -ryhmien suoriutumisen ajateltiin olevan tehtävässä samantasoista.

Tutkimukseen valikoituneita tutkittavia oli 50 (N=50) ja he osallistuivat kaikki NeuroTalk –tutkimusprojektiin. Tutkittavat jaettiin tutkimushetken kielellisen suoriutumisen sekä taaperoiän puheen kehityksen perusteella edellä mainittuihin ryhmiin niin, että TK-ryhmässä oli 19 tutkittavaa (n=19), LT-ryhmässä 17 tutkittavaa (n=17) sekä LT+SLI –ryhmässä 14 tutkittavaa (n=14). Ei-kielellistä visuo-spatiaalista työmuistia mitattiin ITPA:n visuaalisen sarjamuistin testillä.

Tutkimuksen tulokset olivat osittain hypoteesin mukaisia: LT-ryhmän suoriutuminen tutkimustehtävässä oli odotusten mukaista eli TK-ryhmän kanssa samanlaista. LT+SLI –ryhmän tutkittavien suoriutumisessa havaittiin suurta vaihtelua ja ryhmän havaittiin suoriutuvan muita ryhmiä heikommin, mutta ero ei saavuttanut tilastollista merkitsevyyttä. LT- ja LT+SLI –ryhmien pisteiden keskiarvoilla lasketun erotuksen efektikoko havaittiin kuitenkin keskikokoiseksi, joten suuremmalla otoksella suoriutumisten ero saattaisi saavuttaa tilastollisen merkitsevyyden. LT-taustaisten ryhmien ei-kielellistä visuo-spatiaalista työmuistia olisi siis mielekästä tutkia jatkossa laajemmin lisää. Myös tutkittavien ei-kielellistä ja kielellistä suoriutumista olisi kiinnostavaa tutkia laajemmin, jolloin saattaisi selvitä tutkittavien erilaista suoriutumista visuo-spatiaalisessa työmuistitehtävässä aiheuttavia tekijöitä.