KIELISTRATEGIALLA ON MERKITYSTÄ

Abstract

Pro gradu -tutkielmantarkoituksena on selvittää, onko satakuntalaisilla, kansainvälistä kauppaa käyvillä yrityksillä kirjallinen kielistrategia tai kielistrategisia toimintatapoja ja -menetelmiä, jotka ovat joko dokumentoituja tai dokumentoimattomia.

Tutkimusmenetelmäni on kyselytutkimus. Kymmenelle satakuntalaiselle yritykselle lähetin webropol-kyselyn, jossa oli 30 ennakkoon teemoitettua kysymystä. Saadut vastaukset analysoin aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita noudattaen. Analyysin jälkeen vertailin tutkimuksen tuloksia aiempiin tutkimuksiin.

Tutkimus osoitti, että satakuntalaisyrityksillä ei ole kirjallista kielistrategiaa eikä kielistrategisia toimintatapoja ole dokumentoitu, mutta ns. hiljaista tietoa yrityksissä kuitenkin on kielijohtamisessa. Eri tilanteissa yritykset soveltavat parhaiden käytäntöjen mukaisia kielivalintoja toimintojen sujuvuuden varmistamiseksi. Haastavammilla markkina-alueilla käytetään yrityksen toimintaan sitoutunutta agenttia. Kaksi yritystä vastasi, että kirjallisesta kielistrategiasta olisi hyötyä yritysviestinnässä, prosessit ja dokumentaatio yhdenmukaistuisivat ja saatavuus helpottuisi. Tämä selkiyttäisi käytäntöjä eri asiakasryhmien välillä.

Yritykset eivät rekrytoidessaan suorittavaa työtä tekeviä työntekijöitä painota erityisesti kielitaitoa, mutta toimihenkilöitä valittaessa kielitaidolla on suurempi merkitys. Henkilöstöhallinnolliset asiat hoidetaan englannin kielellä tai tulkin välityksellä, mikäli yrityksen palveluksessa oleva työntekijä ei osaa suomen kieltä. Satakuntalaisyrityksissä tarvitaan pääsääntöisesti suomen ja englannin kieliä. Kielitaitotarvetta on mm. päivittäisessä kanssakäymisessä ja yhteydenpidossa asiakkaisiin, neuvotteluissa sekä kirjallisessa raportoinnissa ja viestinnässä. Käännöstoimiston palveluja tarvitaan mm. kieliasultaan oikein ja laadukkaasti käännettyjen myynti- ja markkinointimateriaalien tuottamisessa, erilaisten dokumenttien kääntämisessä sekä asiakas- ja sidosryhmäviestinnässä. Ulkoisiin palveluihin turvaudutaan myös silloin, kun yrityksillä ei ole riittävästi omia resursseja eikä riittävää osaamista.

Tutkimus osoittaa, että kielitaitoinen henkilöstö on yritykselle tärkeä ja merkityksellinen. Kansainvälistä liiketoimintaa harjoittava yritys tarvitsee hyvään kommunikaatioon kykeneviä henkilöitä, joiden palvelukyky ja tasa-arvoisuus esimerkiksi eritasoisissa neuvottelutilanteissa kyetään varmistamaan. Tällöin myös positiivinen imago vahvistuu. Yhteisen kulttuurin rakentaminen kansainvälisissä yrityksissä on tärkeää. Satakuntalaisille, kansainvälistä kauppaa käyville yrityksille kielitaidolla on merkitystä.