Urheiluharrastamisen yhteys lasten sosiaaliseen kompetenssiin : Eri urheilulajiryhmien, harjoittelumäärän ja harrastusten lukumäärän yhteydet
| dc.contributor.author | Vataa, Aada | |
| dc.contributor.department | fi=OKL Turku|en=Department of Teacher Education, Turku| | |
| dc.contributor.faculty | fi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=Kasvatustiede (opettajankoulutuslaitos, Turku)|en=Educational Sciences| | |
| dc.date.accessioned | 2026-06-03T19:31:23Z | |
| dc.date.issued | 2026-04-29 | |
| dc.description.abstract | Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella urheiluharrastamisen yhteyttä lasten sosiaaliseen kompetenssiin peruskouluikäisillä lapsilla. Sosiaalinen kompetenssi koostuu prososiaalisista ja antisosiaalisista ulottuvuuksista, joita tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yhteistyötaitojen, empatiakyvyn, impulsiivisuuden ja häiritsevyyden näkökulmista. Tutkimuksessa selvitettiin, onko eri urheilulajiryhmillä, harrastuksen kestolla, viikoittaisella harjoittelumäärällä sekä useamman harrastuksen harrastamisella yhteyttä sosiaaliseen kompetenssiin. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa hyödynnettiin sekä määrällistä että laadullista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi 103 peruskouluikäistä lasta eri puolilta Suomea. Sosiaalista kompetenssia mitattiin Monitahoarviointi oppilaan sosiaalisesta kompetenssista (MASK) -mittarilla. Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisesti varianssianalyysin, Kruskal–Wallis-testin ja regressioanalyysin avulla, ja avoimet vastaukset analysoitiin teoriaohjaavalla laadullisella analyysillä. Tulokset osoittivat, että urheiluharrastamisella on yhteys lasten sosiaaliseen kompetenssiin, mutta yhteydet vaihtelivat urheilulajiryhmän ja tarkastellun sosiaalisen kompetenssin ulottuvuuden mukaan. Harrastuksen keston ja viikoittaisen harjoittelumäärän yhteydet sosiaaliseen kompetenssiin eivät olleet yksiselitteisiä. Useamman harrastuksen harrastaminen tarjosi mahdollisuuksia monipuolisempiin sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin. Tulosten perusteella urheiluharrastaminen voi tarjota lapsille ympäristön, jossa on mahdollista harjoitella vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Tutkimus tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää lasten harrastustoiminnan suunnittelussa sekä hyvinvoinnin tukemisessa. | |
| dc.format.extent | 61 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/61544 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2026060362497 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
| dc.rights.accessrights | avoin | |
| dc.subject | urheiluharrastus | |
| dc.subject | liikunta | |
| dc.subject | sosiaalinen kompetenssi | |
| dc.subject | sosiaaliset taidot | |
| dc.subject | prososiaalisuus | |
| dc.subject | antisosiaalisuus | |
| dc.subject | lapset | |
| dc.subject | nuoret | |
| dc.title | Urheiluharrastamisen yhteys lasten sosiaaliseen kompetenssiin : Eri urheilulajiryhmien, harjoittelumäärän ja harrastusten lukumäärän yhteydet | |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| |
Tiedostot
1 - 1 / 1