Moninaisuutta huomioiva toimintakulttuuri varhaiskasvatuksessa osana opettajuuden tehtäviä

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia keinoja varhaiskasvatuksen opettajilla on moninaisuuden huomioimiseen. Lisäksi oltiin kiinnostuneita sitä, millaisia keinoja opettajalla on erityisesti monikielisen lapsen kielitaidon tukemiseen. Aiemmat tutkimukset osoittivat, että monikulttuurisuuden merkitys lisääntyy varhaiskasvatuksessa lähivuosina. Tutkimuksissa nostetiin myös esille varhaiskasvatuksen opettajan osaamisen tärkeys monikulttuurisuutta sekä moninaisuutta kohtaan. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastatteluna. Aineisto kerättiin haastattelemalla varhaiskasvatuksen opettajia sekä s2-asiantuntijoita. Tutkimukseen osallistui Länsi-Suomen alueelta neljä varhaiskasvatuksen opettajaa sekä kaksi s2-asiantuntijaa. Haastattelut tapahtuivat paikan päällä tai zoomin välityksellä ja ne myös äänitettiin haastateltavien suostumuksella myöhempää käsittelyä varten. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysillä. Haastateltavat kokivat oman taustan vaikuttavan paljon moninaisuuden huomioimisen niin hyvällä kuin huonollakin tavalla. Jokainen kuitenkin koki, että oma osaaminen sen suhteen on kohtalaisella tasolla varhaiskasvatuksen toiminnassa. Haastatteluissa nostettiin samoja keinoja moninaisuuden huomioimiseen sekä kelitaidon tukemiseen. Esille tuotiin muun muassa kuvien käyttö, elekieli sekä asioiden ja esineiden nimeäminen. Moninaisuus on kasvava ilmiö varhaiskasvatuksessa, jolloin myös opettajan oma osaaminen korostuu. Tutkimus tukee opettajan osaamista monikulttuurisuutta sekä moninaisuutta kohtaan tuomalla esiin erilaisia toimintatapoja.