Luovuuden yhteys matematiikkamotivaatioon ja matemaattiseen minäpystyvyyteen : Korrelaatioanalyysi PISA 2022 –aineistoa hyödyntäen

Abstract

Tämän tutkielma tavoitteena oli tutkia luovuuden yhteyttä matemaattiseen sisäiseen motivaatioon (matematiikkamotivaatioon) ja matemaattiseen minäpystyvyyteen suomalaisilla 15-vuotiailla oppilailla. Tutkimuksen ajankohtaisuutta tukee tutkimuksen aineiston, OECD:n keräämän PISA 2022 - tutkimuksen pohjautuminen osittain luovaan ajatteluun. Tutkimus toteutettiin määrällisenä poikkileikkaustutkimuksena käyttämällä PISA 2022 –tutkimuksen osana olevaa opiskelijakyselykaavaketta, mihin oli vastannut yli 10000 suomalaista 15-vuotiasta opiskelijaa. Otoksen tulisi tarjota edustava kuva suomalaisista yläkoulun päättävistä oppilaista. Aineistonkäsittely tehtiin SPSS Statistics 31.0-tilastonkäsittelyohjelmalla, hyödyntämällä Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerrointa. Muuttujien sisäiset suhteet analysoitiin korrelaatioilla ja tarkastelemalla vinoutta ja huipukkuutta. Tutkimuksen tulokset esittivät, että luovuuden ja matematiikkamotivaation välillä vallitsee tilastollisesti merkitsevä kohtalainen korrelaatio (r=0.38, p<0.001). Myöskin luovuuden ja matemaattisen minäpystyvyyden välillä esiintyi tilastollisesti merkitsevä heikko korrelaatio (r=0.28, p<0.001). Tutkimuksessa opiskelijat, jotka arvioivat itsensä luovemmiksi, kokivat korkeampaa motivaatiota matematiikassa ja matemaattisessa minäpystyvyydessä. Tutkimustulosten mukaan luovuus on kytköksissä matematiikkamotivaatioon ja -minäpystyvyyteen. Oppilaiden kohonneella luovuuden tunteella voisi ehkä olla vaikutus heidän tunteisiinsa motivaatiosta ja minäpystyydestä matematiikan kontekstissa.