Opettajien kokema työpaikkakiusaaminen ja sen yhteys työuupumukseen

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia peruskoulun opettajien kokemaa työpaikkakiusaamista. Tutkimuksessa selvitettiin kokevatko opettajat työpaikkakiusaamista, millaista kiusaamista he kokevat työssään eniten ja millaista kiusaamista eri tahoilta koetaan. Lisäksi haluttiin selvittää, onko ammattinimikkeiden välillä eroja liittyen työpaikkakiusaamiseen ja onko opettajien kokemalla työpaikkakiusaamisella yhteyttä työuupumukseen.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella, jonka luomisessa hyödynnettiin valmiita NAQ-R - ja BAT-mittareita. Lisäksi lomakkeella kerättiin laadullista aineistoa avoimilla kysymyksillä. Vastaajat hankittiin Facebook-ryhmistä sekä satunnaisista kouluista ympäri Suomen. Tutkimukseen osallistui 110 opettajaa. Kyselylomakkeesta saatuja vastauksia analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Ammattinimikeryhmien välisten keskiarvojen vertailuun käytetiin Kruskal-Wallis H -testiä. Eri tahoilta koettua kiusaamista vertailtiin Khiin neliö -testillä. Lisäksi työpaikkakiusaamisen ja työuupumuksen yhteyttä tarkasteltiin Spearmanin korrelaatiotestin avulla. Kyselylomakkeen avoimia kysymyksiä analysoitiin laadullisin menetelmin.

Tutkimustulosten mukaan suurin osa vastaajista oli kokenut työpaikkakiusaamista viimeisen kuuden kuukauden aikana. Opettajien yleisimmin koetut työpaikkakiusaamisen muodot olivat mielipiteiden tai näkemysten huomiotta jättäminen, nöyryytyksen tai pilkan kohteeksi joutuminen sekä huomiotta tai ulkopuoliseksi jättäminen. Työpaikkakiusaamista koetaan eniten oppilaiden ja vähiten esihenkilöiden taholta. Ammattinimikkeellä ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä työpaikkakiusaami- sen kokemiseen. Kuitenkin erityisopettajat raportoivat kokevansa eniten työpaikkakiusaamista. Myöskään opettajan ammattinimikkeellä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä siihen, miltä tahoilta kiusaamista kokee. Tutkimuksen päätuloksena työpaikkakiusaamisella todettiin olevan yhteyttä työuupumukseen. Tulos oli myös tilastollisesti merkitsevä.

Tutkimustulokset olivat pitkälti saman suuntaisia aiempien tutkimusten kanssa. Tutkimustulosten pohjalta voidaan lisätä tietoisuutta aiheesta ja saada eri tahoja reflektoimaan omaa toimintaansa aiheen tiimoilta. Lisäksi opetuksen järjestäjät voivat saada tuloksista tärkeää tietoa ja niiden pohjalta luoda toimintamalleja ja ohjeistuksia kiusaamisen ehkäisemiseen ja puuttumiseen. Tämän tutkimuksen aihetta olisi hyvä tutkia jatkotutkimuksissa laajemmalla aineistolla ja erilaisista näkökulmista, jotta ilmiöön liittyvästä tutkimuksesta saataisiin luotettavampaa ja jotta jatkotutkimuksen tulokset voitaisiin yleistää koskemaan suurempaa perusjoukkoa. Lisäksi tutkimuksen laadullista osuutta voitaisiin vahvistaa, jolloin aineistosta saataisiin syvällisempi ja monipuolisempi.