Ulosottovelkojan oikeus peräyttää sopimusositus

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten avioerohakemukseen päätyneiden puolisoiden välillä pätevästi tehty sopimusositus voidaan myöhemmin peräyttää toisen puolison ulosottovelkojan toimesta. Erityisessä tarkastelussa tutkielmassa ovat avioliittolain 104 §, joka antaa perusteet osituksen peräyttämiselle, sekä takaisinsaantilain 9 §, joka puolestaan määrittää sen ajan, jonka sisällä takaisinsaantia on mahdollista hakea.

Tutkielmassa pyritään lainopillisin menetelmin vastaamaan kysymyksiin, millainen vielä ositushetkellä toteutumaton velka on otettava huomioon ositusta tehtäessä sekä siihen onko puolisoiden tietoisuudella tästä velasta merkitystä. Lisäksi tarkastellaan, voidaanko ositus peräyttää ikuisesti. Pelkkien säännösten tarkastelun lisäksi tutkielmassa haetaan tulkintaohjeita niin lakien esitöistä, oikeuskirjallisuudesta kuin oikeuskäytännöstäkin. Etenkin korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2025:6, joka on ensimmäinen aiheesta annettu ennakkoratkaisu, on tutkielmassa keskeisessä osassa. Ajoittain tulkinta-apua haetaan myös ruotsalaisesta tutkimuksesta, sillä lakimme vastaavat tutkielman aiheen osalta hyvin pitkälti toisiaan.

Ositus voidaan peräyttää avioliittolain 104 §:n mukaan, mikäli toinen osapuoli on luovuttanut toiselle osituksen yhteydessä huomattavasti liikaa omaisuutta. Näin ollen keskeistä peräyttämismahdollisuutta pohdittaessa on, miten ositus olisi tullut tehdä avioliittolain säännösten mukaan. Tässä pohdinnassa tärkeässä osassa on omaisuuden arvon määrittäminen, johon kuuluu keskeisenä osana myös velkojen huomioiminen.

Ositushetkellä vielä realisoitumaton velka tulee ottaa osituksessa huomioon puolison velkana, mikäli se toiminta, johon velka perustuu, on tehty ennen ositusperusteen syntyhetkeä, eli avioerohakemuksen toimittamista käräjäoikeudelle. Kyseinen velka tulee ottaa huomioon kokonaisuudessaan, mikäli siihen johtanut toiminta on loppunut ennen ositusperusteen syntyhetkeä. Mikäli toiminta puolestaan jatkuu tuon hetken jälkeen, tulee laskea, mikä osuus velasta kohdistuu aikaan ennen avioeron hakemista. Puolisoiden tietoisuudelle ei anneta tarkastelussa painoarvoa, vaan ositusta tulee tarkastella objektiivisesti.

Ositus on tutkielman lopputulosten valossa periaatteessa mahdollista peräyttää ikuisesti, mikäli osituskirjaa ei ole rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon tai Ahvenanmaan valtionvirastoon. Kuitenkin käytännön tasolla peräyttämistä ei liene ainakaan kovin helposti mahdollista tehdä ikuisesti. Osituksen osapuolten edun kannalta järkevää olisikin rekisteröidä ositussopimus heti sen solmimisen jälkeen, jotta enintään kolme vuotta kestävä takaisinsaannin kriittinen aika alkaa kulumaan.