Yksilöurheilua harjoittavan osakeyhtiön sivuuttaminen verotuksessa

Abstract

Urheilutoimintaa ei ole aina vero-oikeudellisesti kohdeltu samalla tavalla kuin tavanomaista liiketoimintaa. Urheilun lisääntyvä kaupallistuminen ja ammattimaistuminen ovat luoneet tarvetta arvioida, missä määrin urheilutoimintaa voidaan käsitellä tavanomaisen elinkeinotoiminnan tavoin verotusta toteutettaessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten urheilusta saadut tulot tulisi verotuksessa kohdistaa, kun urheilua harjoitetaan osakeyhtiön välityksellä. Tutkimusmetodina käytetään lainoppia, jota täydennetään asiantuntijahaastattelulla. Teoreettinen viitekehys rakentuu vero-oikeuden yleisten oppien varaan, ottaen huomioon myös perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen. Tutkielmassa analysoidaan ainoaa aihetta käsittelevää ennakkopäätöstä, jonka kautta arvioidaan oikeuskäytännön nykytilaa ja sen johdonmukaisuutta. Tutkielma sisältää myös de lege ferenda -kannanottoja. Tutkimustuloksena havaitaan, että urheilun kohtelu tavanomaiseen liiketoimintaan verrattuna eri tavalla ei ole perusteltavissa urheilun erityispiirteillä. Erilaista kohtelua vastaan puhuvat myös legaliteettiperiaate ja yhdenvertaisuusperiaate. Tarkkarajaisten tuomioistuinratkaisujen puutteen vuoksi oikeustilaa ei voida pitää selkeänä tai systematisoituna, ja asian selkeyttäminen olisikin toivottavaa. Tutkielmassa todetaan, että urheilusta saatujen tulojen kohdistamista tulisi arvioida lähtökohtaisesti samoilla periaatteilla kuin muustakin elinkeinotoiminnasta saatujen tulojen.