Peruskoulun oppilaiden kouluhyvinvointi vuoden 2025 Kouluterveyskyselyn valossa

Abstract

Tämä kandidaatin tutkielma tarkastelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2025 Kouluterveyskyselyn oppilaiden tuloksia. Tutkielmassa analysoidaan peruskoulun 4.–5. sekä 8.–9. luokkien oppilaiden vastauksista muodostettuja valmiita tilastollisia tuloksia. Tutkielma on kuvaileva määrällinen tutkimus, jonka tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva kouluhyvinvoinnin tilasta sekä tunnistaa siihen liittyviä keskeisiä haasteita. Aineistoa tarkastellaan Anne Konun (2002) kouluhyvinvointimallin mukaisesti neljän ulottuvuuden kautta. Tulosten indikaattorit luokiteltiin parhaiten vastaamaan Konun (2002) kouluhyvinvointimallin kategorioita, joita ovat: koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet, mahdollisuus itsensä toteuttamiseen sekä terveydentila. Tutkimuksessa havaintoja verrataan lisäksi viranomaissuosituksiin kouluhyvinvoinnin arvioimiseksi. Tulosten perusteella suurin osa oppilaista kokee terveydentilansa hyväksi, mutta suurimpana nousee esiin mielenterveyden haasteet, kuten esimerkiksi ahdistus, masennus ja yksinäisyys. Kouluhyvinvoinnissa ilmenee eroja erityisesti ikäryhmien välillä. Yläkouluikäisillä oppilailla korostuvat heikompi koulumotivaatio ja lisääntynyt psyykkinen kuormitus. Sosiaalisissa suhteissa havaitaan haasteita, ja erityisesti yläkouluikäiset tytöt raportoivat muita useammin yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemuksia. Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä voidaan pitää, että kouluhyvinvoinnin kehittäminen edellyttää siirtymistä rakenteiden tarkastelusta kohti oppilaiden arjen kokemusten ymmärtämistä ja vahvistamista.