“Plug it up. plug it up. plug it-” : Stephen Kingin Carrie osana yhteiskunnallista kuukautiskeskustelua
867.63 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset145
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä yleisen kirjallisuustieteen pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Stephen Kingin esikoisromaania, Carrieta (1974), osana yhteiskunnallista kuukautiskeskustelua. Tarkastelen teoksen kuukautiskertomusta kontekstualisoivan kertomuksen tutkimuksen sekä intersektionaalisen feminismin metodein ja analysoin sitä, miten Carrie paikantuu yhteiskunnallisten kuukautiskertomusten joukkoon.
Kirjallisuustieteellisten metodien lisäksi tarkastelen Carrieta myös kriittisen kuukautistutkimuksen ja lääketieteen diskurssien valossa, koska kuukautisia ei juurikaan ole tutkittu kirjallisuustieteessä. Muun muassa Aino Koskenniemen, Chris Bobelin ja Sophie Lawsin teokset valottavat kuukautisia yhteiskunnallisista ja sosiologisista näkökulmista, kun taas esimerkiksi Jen Gunter ja Leah Hazard tarkastelevat kuukautisia lääketieteellisenä prosessina.
Kaunokirjallisena teoksena Carrie ilmentää kuukautisista kerrottavia valta- ja vastakertomuksia niiden joukkoon limittyen. Carrie paitsi toistaa yhteiskunnassa vallalla olevia kertomusasetteluita kuukautisista, se myös haastaa tarinallaan ja kuvauksellaan niitä. Esimerkiksi kuukautiskokemuksen naiskeskeisyys painottuu sekä yleisissä kuukautiskertomuksissa että Carriessa. Toisaalta yksityiskohtainen kuvaus päähenkilö Carrien julkisesta kuukautisvuodosta asettuu yleistä, kuukautisten piilottamista ihannoivaa valtakertomusta vastaan.
Carrie-teoksen ja Carrien hahmon intersektionaalinen analyysi puolestaan paljastaa, millaisten tekijöiden risteyspisteissä Carrien kuukautiskokemus muodostuu, ja miten erilaiset yhteiskunnalliset valtasuhteet sekä sorron ja etuoikeuksien muodot vaikuttavat menstruoijan kuukautiskokemukseen. Tarkastelen Carrien kuukautiskokemusta muun muassa sukupuolen, rodun, iän ja uskonnon näkökulmista. Tutkielmani johtopäätös onkin, että menstruaatioon liittyy ihanteita ja oletuksia, jotka tekevät yksittäisistä kuukautiskokemuksista eriarvoistettuja.