Äänestäminen vaalijärjestelmän ja sosioekonomisen taustan ehdoilla : Regressioanalyysi European Social Survey- ja Varieties of Democracy -aineistoilla

Abstract

Kansojen usko edustuksellisen demokratian toimivuuteen vaikuttaa olevan heikentynyt. Liberaalien demokratioiden määrä on laskussa, autokraattinen kehitys yleistynyt ja kansalaisten luottamus länsimaisiin poliittisiin järjestelmiin heikentynyt. Alhaiset äänestysaktiivisuudet ovat uhka demokratian legitimiteettiä ja edustavuutta kohtaan äänestämättä jättäneiden mielipiteiden erotessa niistä, ketä vaaleissa kuullaan. Osasyinä tyytymättömyyteen ovat nykyiset vaalirakenteet sekä resurssien epätasaisesta jakautumisesta johtuva poliittisen osallistumisen keskittyminen. Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin, miten institutionaaliset vaalijärjestelmän piirteet ja yksilötason sosioekonomiset ominaisuudet ovat yhteydessä äänestämiseen, ja kuinka nämä tekijät yhdessä muovaavat kansalaisten äänestyskäyttäytymistä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu mikro-makromalliin, jossa äänestämistä tarkastellaan niin systeemi- kuin yksilötaso huomioiden. Työssä mallia edustaa yksilön sosioekonominen asema ja vaalijärjestelmä, sillä ne määrittävät äänestämisen merkittävyyden, äänestäjien äänen painoarvon sekä kyvykkyydet käydä äänestämässä. Tutkimuskysymyksenä on, miten nämä tekijät ohjaavat äänestämistä Euroopassa, ja kuinka hyvin mikro-makromalli pystyy ennustamaan äänestyskäyttäytymistä. Aineistona käytetään vuoden 2023 European Social Survey -kyselytutkimusta, johon on yhdistetty Varieties of Democracy -projektin vaalijärjestelmätiedot. Tämä aineistoyhdistelmä mahdollistaa samanaikaisen tarkastelun sekä yksilön että systeemin näkökulmasta, mikä on erityisesti Euroopassa harvinaista aiemmassa tutkimuksessa. Analyysimenetelmänä on logistinen regressioanalyysi, jonka avulla testataan teorian ja aikaisemman tutkimuksen pohjalta muodostettuja hypoteeseja. Regressiomallin avulla pyritään luomaan tilastollisesti pätevä kuva äänestämisen taustatekijöistä ja niiden keskinäisistä suhteista. Analyysin perusteella äänestämistä edistävät korkeampi tulotaso, ikä, koulutustaso ja miehenä oleminen, mikä vahvistaa resurssiteorian näkemystä varallisuuden ja kyvykkyyksien yhteydestä äänestämiseen. Vaalijärjestelmän piirteistä suhteellinen vaalitapa sekä suurempi vaalipiiri-, parlamentti- ja äänikynnyskoko lisäävät äänestämisen todennäköisyyttä, joskin korkean äänikynnyksen korrelaatio oli odotuksista poiketen positiivista. Tulokset osoittavat, että vaalijärjestelmien rakenteella on merkitystä äänestysaktiivisuudelle, ja ne tarjoavat uutta tietoa vaalijärjestelmien yhteydestä äänestämiseen eurooppalaisessa kontekstissa. Tutkimus paikkaa aiempaa tutkimusaukkoa yhdistämällä mikro- ja makrotason tekijät sekä tarjoaa kattavan kuvan äänestämisen logiikasta viimeisimpien eurooppalaisten kyselyaineistojen pohjalta.