Lotta Svärd - Uskonto ja nationalismi muistitiedossa

Abstract

Tässä tutkielma on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa yhdistellään keskeisiä nationalismintutkimuksen koulukuntien näkemyksiä sosiologiseen uskonnontutkimukseen. Tällä teoriapohjalla tutkielmassa selvitetään, miten nationalismi ja uskonto ovat rakentuneina Lotta Svärd -järjestössä erityisesti sota-aikana palvelleiden naisten muisteluissa. Aineistoja on kaksi, joista toinen on kirjoitettuja haastatteluita, jotka nauhoitettiin Lottaperinneliiton toimesta ja toinen aineisto on Helsingin sosiologianlaitoksen toimittava avoin kyselytutkimus sodankokeneiden naisten kokemuksista, joista osa ilmoitti tutkimuksessa kuuluneensa Lotta Svärdiin. Tutkielmassa vertaillaan myös nationalismintutkimuksen etnosymbolistista ja modernistista koulukuntaa. Muun muassa Anthony Smith, Ernest Gellner, Eric Hobsbawmin ja Benedict Anderson ovat tutkijoita, joiden teoksien näkemyksiä nationalismista on yhdistelty lottien muisteluiden tulkitsemiseen. Emile Durkheimin käsitykset pyhän ja profaanin kategoriat ovat myös tutkielman keskeisenä teoriana, joiden kautta havainnoidaan, minkälaisia pyhiä arvoja sekä aineistojen uskonnollinen että nationalistinen retoriikka sisältävät ja niiden kautta myös kommentoidaan ajatusta siitä, voidaanko nationalismia ajatella uskontona vai uskonnon korvikkeena. Tutkielma käyttää uskonnon ja nationalismin ymmärtämiseen myös kansalaisuskonto-käsitettä. Tutkielma pyrkii vastaamaan tutkimuskysymykseen: Minkälaista on Lotta Svärdiin kuuluneiden naisten isänmaallisuus ja uskonnollisuus. Tutkimuksen johtopäätöksissä havaitaan, että sota-ajan muisteluissa uskonnolliset perinteet ja ajattelu palvelevat hallitsevampaa nationalistista maailmankatsomusta sota-ajan muisteluissa ja miten muisteluista syntyy kuva suomalaisen kansalaisuskonnon piirteistä. Avainsanat: Uskonto, nationalismi, pyhä, muistitieto, Lotta Svärd, kansalaisuskonto, kuvitteellinen yhteisö, etnosymbolismi, modernismi, kansakunta