Kulttuurinen pääoma ja poliittinen osallistuminen : Koulutuksen sekä lapsuuden ja nuoruuden poliittisen sosialisaation yhteys poliittiseen osallistumiseen Suomessa

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan kulttuurisen pääoman yhteyttä poliittiseen osallistumiseen Suomessa. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu Pierre Bourdieun kulttuurisen pääoman teoriaan, jossa huomio kohdistuu erityisesti institutionalisoituun ja inkorporoituun kulttuuriseen pääomaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten koulutus sekä lapsuuden ja nuoruuden poliittista sosialisaatiota kuvaava sisäistetty kulttuurinen pääoma ovat yhteydessä poliittiseen osallistumiseen.

Tutkimus toteutetaan määrällisenä analyysina hyödyntäen Suomalaiset ja demokratia 2020 -kyselyaineistoa. Poliittista osallistumista tarkastellaan useista osallistumismuodoista muodostetun osallistumisindeksin avulla. Sisäistettyä kulttuurista pääomaa mitataan indeksillä, joka muodostuu lapsuuden kodin keskustelukulttuuria, vanhempien yhteiskunnallista aktiivisuutta, uutisten seuraamista sekä osallistumiseen rohkaisemista kuvaavista muuttujista. Aineistoa analysoidaan Spearmanin korrelaatioanalyysin sekä lineaarisen regressioanalyysin avulla.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä koulutus että sisäistetty kulttuurinen pääoma ovat positiivisesti yhteydessä poliittiseen osallistumiseen. Erityisesti sisäistettyä kulttuurista pääomaa kuvaava indeksi on vahvasti yhteydessä aktiivisempaan poliittiseen osallistumiseen myös silloin, kun koulutuksen vaikutus huomioidaan analyysissä. Tulokset viittaavat siihen, että poliittinen osallistuminen ei rakennu pelkästään muodollisten resurssien varaan, vaan myös sosialisaation kautta omaksutut osallistumisvalmiudet ja yhteiskunnalliset orientaatiot ovat keskeisiä osallistumista selittäviä tekijöitä.

Tutkielma osoittaa, että kulttuurisen pääoman näkökulma täydentää poliittisen osallistumisen resurssilähtöistä tarkastelua ja auttaa ymmärtämään osallistumisen eriytymisen kulttuurisia ulottuvuuksia.