Ymmärryksen kasvu yhteiskunnallisena kysymyksenä : yliyksilöllinen näkökulma Spinozan filosofiaan

Abstract

Benedictus de Spinozan (1632–1677) Etiikka-teoksen kuuluisaksi viimeiseksi väittämäksi on jäänyt toteamus, jonka mukaan kaikki erinomainen on yhtä vaikeata kuin harvinaistakin. Tällä Spinoza teoksensa päätteeksi viittaa tiehen, jonka hän on kuvaillut johtavan oikeaan sielunrauhaan ja siten hyvään elämään.

Tarkastelen tutkielmassani Spinozan filosofian keskeistä oppia toimintakyvyn eli voiman kasvattamisesta. Toimintakykyinen ihminen toimii omasta aktiivisesta voimastaan ja näin lähestyy Spinozan ihmiselämän korkeimmaksi päämääräksi asettamaa autuutta eli pelastusta eli vapautta. Autuuden tavoittanut ihminen ymmärtää maailmassa vallitsevan ikuisen järjestyksen ja hyväksyy ilolla osansa siinä.

Tutkielmassani argumentoin, ettei autuaan eli vapaan ihmisen malli ole vain yksilöä koskeva, vaan myös yhteiskunnallinen ideaali, jonka taustalla on Spinozan ajatus aktiivisen voiman kasvattamisesta passiivisten affektien keskellä. Analysoimalla Spinozan filosofialle keskeisiä pyrkimyksen ja järjen käsitteitä osoitan, miten Etiikan yksilökeskeinen luenta ohittaa ihmisen olemassaoloa olennaisesti määrittävän tekijän, nimittäin avautumisen vaikutetuksi tulemisen mahdollisuudelle. Koska olemme pyrkimyksessämme sidottuja toisten ihmisten vastaavaan pyrkimykseen, ja koska tuota pyrkimystä ohjaava järki on luonteeltaan jaettua, vapautta tavoittelevan täytyy olla kiinnostunut yhteiskunnallisista olosuhteista, jotka voivat edesauttaa tai rajoittaa jaettua kykyämme seurata järkeä.

Näin Spinozan ideaaliin omana auktoriteettinaan toimivasta, vapaasta ihmisestä liittyy välttämättä yhteiskunnallinen ulottuvuus, ja siksi Spinozan projektin näkeminen yksin individualistisessa valossa ei tee oikeutta Spinozan työlle, vaan jättää hänen hahmottelemansa jaetun voiman kasvun potentiaalin sivuutetuksi. Tutkielmani johtopäätöksenä esitän, että Spinozan filosofiassa yksilön yhteyttä muuhun maailmaan ei ohiteta, vaan päinvastoin siitä ammennetaan koko yhteiskunnallisen elämän perusprinsiippi.