Yhteisövastuu, turvallisuus ja työturvallisuusrikos muuttuvan työelämän ja lainsäädännön käytännöissä. Loppuraportti.

Abstract

<p>

</p><p>TIIVISTELMä</p>

<p>Oikeushenkilön rangaistusvastuu, eli yhteisösakko, lisättiin Suomen rikoslakiin vuonna 1995. Aluksi lakia sovellettiin vain ympäristörikoksiin, mutta vuonna 2003 lain soveltamisalaa laajennettiin muun muassa työturvallisuusrikoksiin. Nykyään 90 prosenttia kaikista vuosittain annettavista yhteisösakkotuomioista (vajaat 40 tuomiota) koskee työturvallisuusrikosta, vaikka lain soveltamisala kattaa jo yli 80 eri rikosnimikettä. </p>

<p>Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ensimmäistä kertaa oikeushenkilön rangaistusvastuun toteutumista sekä lainsäädännön arvioinnin että rangaistusten tason näkökulmasta. Tarkastelemme lainsäädäntöhistorian lisäksi vuosina 2010–2014 työturvallisuusrikoksesta tuomittuja yhteisösakkotuomiota. Tutkimus on ainutlaatuinen myös kansainvälisesti ja sen on mahdollistanut Suomen tuomiojärjestelmän avoimuus ja tuomiodokumenttien julkisuus. </p>

<p>Oikeushenkilön rangaistusvastuun taustalla ollut keskeinen ajatus oli vastuun kohdentaminen ”sinne minne se kuuluu”, eli sinne, missä työturvallisuuteen ja ympäristöön vaikuttavat päätökset ja linjaukset tehdään. Työntekijöiden turvallisuus ja ympäristön puhtaus haluttiin nostaa suojeltaviksi arvoiksi, joiden loukkauksia taloudellisten sanktioiden ajateltiin estävän. Vaikka oikeushenkilön rangaistusvastuuta säädettäessä uuden lainsäädännön pelättiin aiheuttavan monen-laisia negatiivisia vaikutuksia, kuten kohtuuttomat rangaistukset, yksilöllisen vastuun rapautuminen ja viattomien sivullisten kärsimys, ei tutkimuksemme todenna näiden pelkojen käyneen toteen: Yhteisösakkoja tuomitaan edelleen hyvin maltillisesti ja sakkojen taso on jäänyt hyvin lieväksi. Viisi vuotta kattaneella tarkasteluajanjaksolla (2010–2014) keskimääräinen yhteisösakko työturvallisuusrikoksesta oli 10 700 euroa, yleisin sakkosumma puolestaan 5000 euroa. Tuomitut yritykset tai yhteisöt eivät ole ajautuneet konkursseihin sakkojen vuoksi, eikä yhteisövastuu ole korvannut yksilön vastuuta. Vain noin joka neljännessä työturvallisuusrikostapauksessa tuomitaan yhteisö, useimmiten rangaistusvastuun kantavat edelleen työn- tai keskijohtotason yksilöt, jotka eivät yhteisöissä kuitenkaan käytä suurinta valtaa työturvallisuutta koskevissa päätöksissä.</p>

<p> </p>

<p> </p>