Morfologisten taivutuspäätteiden lihavoinnin vaikutus S2-oppijoiden lukusujuvuuteen selkokielisissä teksteissä
895.3 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset233
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Maahanmuuttajien määrä on kasvanut Suomessa suuresti viimeisten vuosien aikana. Sen seurauksena
yhä useampi opettelee suomen kieltä, ja suomenkielisen tiedon tekeminen helpommin saavutettavaksi
on erityisen tärkeää. Tässä oivana työkaluna on selkokieli, eli kieli, joka on yleiskieltä
ymmärrettävämpää ja selkeämpää sekä sanastoltaan, rakenteeltaan että sisällöltään. Selkokieltä ei
kuitenkaan ole juuri tutkittu morfologian osalta, vaikka suomen kieli on morfologisesti hyvin rikas.
Suuri osa suomen kielen sanoista koostuu useammasta morfeemista, eli kielen pienimmästä
merkityksellisestä yksiköstä (esim. auto+ssa+mme). Suomen kielen morfologia voi tuottaa haasteita
suomea toisena kielenä (S2) opetteleville, minkä vuoksi olisi tärkeä tutkia, voiko selkokieltä kehittää
entistä ymmärrettävämmäksi morfologian osalta.
Tämän katseenseurantatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako morfologisten
taivutuspäätteiden lihavointi lukusujuvuuteen suomea toisena kielenä (S2) oppivilla. Lisäksi haluttiin
selvittää, vaikuttaako suomen kielen oppijan kielitaidon taso siihen, onko näistä lihavointivihjeistä
hyötyä. Tutkimuksen avulla pyrittiin siis löytämään uusia keinoja kehittää selkokieltä morfologian
osalta entistä selkeämmäksi. Hypoteesina oli, että vihjeet auttaisivat ainakin vähemmän edistyneitä
lukijoita, ja edistyneemmät eivät välttämättä tarvitsisi enää vihjeiden tukea tai vihjeet voisivat jopa
hidastaa edistyneiden lukusujuvuutta.
Tutkimuksessa 23 aikuista S2-oppijaa lukivat näytöltä selkokielisiä tekstejä sekä tilanteessa, jossa
teksteissä oli vihjeet eli lihavoidut päätteet että tilanteessa, jossa vihjeitä ei ollut. Silmänliikkeet
kuvattiin lukemisen aikana silmänliikekameralla. S2-oppijat jaettiin edistyneisiin ja vähemmän
edistyneisiin sen perusteella, kuinka moneen luettujen tekstien ymmärrystä mittaavaan kysymykseen
he olivat vastanneet oikein. Ryhmien lukusujuvuutta eri vihjetilanteissa tarkasteltiin analysoimalla
lukusujuvuutta mittaavia silmänliikemuuttujia 2x2 varianssianalyysilla, jossa riippumattomat
muuttujat olivat taitotaso ja vihje.
Tutkimus ei tukenut hypoteeseja. Muutaman muuttujan kohdalla havaittiin kielitaidon päävaikutus, eli
edistyneemmät suomen kielen oppijat lukivat sujuvammin kuin vähemmän edistyneet, mikä oli
odotettavissa. Vihjeen päävaikutusta ei sen sijaan havaittu yhdessäkään muuttujassa, eli tämä tutkimus
ei tue sitä, että morfologisten taivutuspäätteiden lihavointi vaikuttaisi S2-oppijoiden lukusujuvuuteen –
ei edistävästi eikä toisaalta myöskään hidastavasti. S2-oppijoiden edistyneisyydellä ei myöskään
näyttänyt olevan juuri merkitystä siihen, onko segmentaatiovihjeistä hyötyä. Tulevaisuudessa
voitaisiinkin tutkia sitä, olisiko jokin muu segmentaatiovihjetyyppi, kuten yhdysviiva, toimivampi
morfeemien erotteluun, tai auttaisiko lihavointivihjeen sijoittaminen sanavartaloon lukijoita paremmin
kuin taivutuspäätteeseen sijoitettu lihavointivihje. Tämän tutkimuksen tulos siitä, että lihavoinnilla ei
näytä olevan vaikutusta lukusujuvuuteen, on sekin tärkeä tieto selkokielen kehittämistä varten.