Käsityönopettajaopiskelijoiden käsityksiä kestävän kehityksen opettamisesta käsityön oppiaineessa
1.73 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset3
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämä tutkimus pyrki selvittämään käsityönopettajaopiskelijoiden käsityksiä kestävän kehityksen opettamisesta käsityön oppiaineessa. Tutkimuksessa selvitettiin myös heidän ideoitaan kestävän kehityksen opettamisen edistämiseksi käsityön oppiaineessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda opettajaopiskelijoiden käsitykset näkyviksi ja yhdistää heiltä saatu informaatio jo aiemmin tutkittuun teoriaan. Tutkimuksen teoriataustassa määriteltiin tutkimuksen keskeiset käsitteet: kestävä kehitys, käsityön oppiaine, käsitykset ja ideat. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja siinä hyödynnettiin fenomenografista lähestymistapaa. Aineisto koostui käsityönopettajaopiskelijoiden (N=32) esseevastauksista. Aineisto analysoitiin laadullisesti teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kaikki vastaajat käsittivät kestävään kehitykseen kuuluvan neljän osa-alueen mallin sisältöjä, vaikka he eivät olisi tunnistaneetkaan neljän osa-alueen määritelmää kestävästä kehityksestä. Kestävän kehityksen osa-alueista ekologinen ja taloudellinen kestävyys olivat eniten käsitellyt osa-alueet. Sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä käsiteltiin huomattavasti vähemmän. Käsityönopettajaopiskelijat käsittivät kestävän kehityksen pääosin positiiviseksi ilmiöksi. Käsityksistä löytyi eniten yhteneväisiä piirteitä Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin tavoitteen ”vastuullista kuluttamista” kanssa. Suurin osa vastaajista (n=24) piti kestävän kehityksen opettamista tärkeänä ja merkityksellisenä käsityön oppiaineessa ja käsitti kestävän kehityksen kuuluvaksi käsityön oppiaineeseen. Myös suurin osa vastaajista (n=26) käsitti, että kestävä kehitys näkyy käsityön oppiaineessa uusiokäyttönä, tuunauksena, korjauksena, kunnostamisena, kiertotaloutena ja kierrättämisenä. Noin kolmasosa vastaajista (n=11) käsitti, että kestävä kehitys näkyy taloudellisuutena käsityön oppiaineessa. Käsityönopettajaopiskelijat kykenivät keksimään monipuolisesti konkreettisia ideoita kestävän kehityksen opettamisen edistämiseksi käsityön oppiaineessa. Eniten ideoita keksittiin liittyen kierrätykseen, kierrätysmateriaaleihin, uusiokäyttöön ja tuunaukseen.
Tutkimus toi esiin käsityönopettajaopiskelijoiden käsitykset kestävästä kehityksestä neljän osa-alueen mallin sekä Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta. Jatkotutkimusaiheina voisi olla käsitysten tutkiminen myös muiden kestävän kehitysten määritelmien pohjalta. Kestävän kehityksen määritelmää voisi sen laajuuden vuoksi tutkia jo sellaisenaan. Tulevissa tutkimuksissa voisi aineiston keruun toteuttaa eri kohdejoukoille kuten yliopisto-opettajille, peruskoulun opettajille tai oppilaille. Kohdejoukko voisi koostua myös laajemmalta alueelta ympäri Suomen, jolloin tulokset olisivat yleistettävissä.