Normaali sokeanäkö: tiedostamattoman piirteen luokittelu edellyttää tietoisuutta jostain muusta piirteestä

Abstract

Ihmisen havainnointikyvystä voidaan erotella tietoinen ja tiedostamaton visuaalinen havaitseminen. Useassa tutkimuksessa on todettu niin kutsuttua normaalia sokeanäköä, jossa normaalisti näkevät henkilöt onnistuvat luokittelemaan ärsykkeen piirteitä ilman raportoitua tietoisuutta luokiteltavasta piirteestä, kun näköärsykkeen pääsyä tietoisuuteen on estetty eri menetelmillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko jonkin piirteen tiedostamattoman tason luokittelun edellytyksenä se, että jokin näköärsykkeen luokittelun kannalta irrelevantti yksinkertainen piirre kuitenkin pääsee tietoisuuteen. Silloin kyseessä olisi Tyypin II sokeanäkö, jossa koehenkilö on havainnut esitetystä ärsykkeestä jotain, muttei osaa tarkemmin eritellä mitä, kun taas Tyypin I sokeanäössä koehenkilö ei ole lainkaan tietoinen ärsykkeen esiintymisestä. Hypoteesina oli, että näköärsykkeen monimutkaisemman visuaalisen piirteen (nuolikuvion orientaatio) luokittelu ilman tietoisuutta mistään ärsykkeen piirteestä ei onnistu. Toisaalta yksinkertaisen visuaalisen piirteen (Gabor-kuvion orientaatio) luokittelu voisi onnistua ilman minkäänlaista tietoisuutta esitetystä ärsykkeestä. Visuaalista maskia käytettiin estämään kohdeärsykkeen pääsyä tietoisuuteen. Kokeeseen kuului kaksi erilaista ärsykettä, Gabor- ja nuolikuvio. Esitetyn ärsykkeen kahdelle eri piirteelle, orientaatiolle ja värille, tehtiin molemmille pakkovalintatehtävänä objektiivinen luokittelu ja tietoisuuden arvioiminen neliportaisella PAS-asteikolla (Perceptual Awareness Scale). Koehenkilöt (n = 32) vastasivat samalla mittauskerralla sekä piirteen luokitteluun että tietoisuuden arvioimiseen, mikä on uutta sokeanäkötutkimuksissa. Luokittelun tarkkuus analysoitiin PAS-asteikolla arvioidun tietoisuuden funktiona. Yksinkertaisen ja monimutkaisen ärsykkeen orientaation luokittelu ei onnistunut yli arvaustodennäköisyyden ilman tietoisuutta mistään ärsykkeen piirteestä. Kuitenkin tietoisuus ärsykkeen väristä lisäsi orientaation luokittelun tarkkuutta niissä tehtävissä, joissa tutkittava raportoi, ettei ollut tietoinen orientaatiosta. Värin luokittelu onnistui ilman tietoisuutta väristä yli arvaustodennäköisyyden, kun tietoisuutta arvioitiin ainoastaan luokittelun kannalta relevantin piirteen eli värin suhteen. Tutkimuksen perusteella normaali sokeanäkö on Tyyppiä II eli luokittelu ei ole mahdollista täysin ilman tietoisuutta.