Mitä populistit tekisivät ilman maahanmuuttajia? : Lineaarinen regressioanalyysi puoluekannan yhteydestä maahanmuuttoasenteisiin Suomessa ja Ruotsissa

Abstract

Populistiset radikaalioikeistopuolueet ovat viime vuosikymmenten aikana hivuttautuneet todelliseksi poliittiseksi voimaksi Euroopassa. Samanaikaisesti maahanmuuttokysymyksestä on tullut entistä keskeisempi poliittinen asiakysymys. Populistiset radikaalioikeistopuolueet ovatkin pyrkineet ylläpitämään keskustelua maahanmuutosta ja asemoineet itsensä maahanmuuttovastaisiksi äänestäjien houkuttelemiseksi. Tässä tutkielmassa havainnoidaan ja tarkastellaan puoluekannan ja maahanmuuttoasenteiden välistä yhteyttä Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimuksen taustalla on teoreettinen viitekehys asiayrittäjyydestä, jonka mukaan poliittiset puolueet voivat rakentaa kannatuksensa nostamalla esiin vähälle huomiolle jääneitä asiakysymyksiä ja asettumalla itse tavalla, joka eroaa muiden puolueiden jakamasta konsensuksesta.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, missä määrin puoluekanta ennustaa maahanmuuttoasenteita, ja poikkeavatko populistisia radikaalioikeistopuolueita äänestävät kansalaiset muiden puolueiden äänestäjistä maahanmuuttovastaisuudessaan. Tutkielmassa hyödynnetään vuoden 2018 European Social Survey -kyselyaineistoa ja analyysimenetelmänä käytetään lineaarista regressioanalyysiä. Regressioanalyysin tulokset osoittavat, että sekä Suomessa että Ruotsissa populististen radikaalioikeistopuolueiden äänestäjät suhtautuvat maahanmuuttoon selvästi kielteisemmin kuin muiden puolueiden kannattajat. Perussuomalaisten ja Ruotsidemokraattien äänestäminen ennustaa tilastollisesti merkitsevällä tavalla maahanmuuttovastaisempia asenteita, mikä tukee ajatusta näiden puolueiden toiminnasta asiayrittäjinä. Tulokset vahvistavat asiayrittäjyyden teorian soveltuvuutta populististen radikaalioikeistopuolueiden analysointiin Suomessa ja Ruotsissa, ja osoittavat maahanmuuton olevan keskeinen teema, jonka avulla nämä puolueet pyrkivät erottumaan muista poliittisista puolueista.