Kokemus puunkaiverruksesta perinteisenä käsityötekniikkana : Reflektiivinen yhteisautoetnografia
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset7
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä pro gradu tutkielmassa tarkastelimme puunkaiverrusta osana perinteiseen käsityötekniikkaan painottuvaa käsityöprosessia. Tutkimuksessa pyrimme selvittämään, minkälaisia kokemuksia ja kokemuksesta tulevaa oppimista ilmenee, kun tarkastellaan perinteiseen käsityötekniikkaan painottuvaa käsityöprosessia. Tutkimuksen tavoitteena on avata uusia näkökulmia ja syventää ymmärrystä käsityön kokemisesta. Tutkimuksemme teoria pohjautuu Deweyn kokemusfilosofiaan, jonka mukaan kokemus syntyy ihmisen ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena autoetnografisena tutkimuksena eli tutkimme omaa käsityökokemustamme perinteiseen käsityötekniikkaan painottuvassa käsityöprosessissa. Tutkimusaineisto koostui tutkijoiden välisistä dialogeina toteutetuista yhteisreflektointi keskusteluäänitteistä sekä yksittäisten työskentelykertojen yksilöllistä reflektointia tukevista CASS kyselyistä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Havaitsemistamme käsityöprosessin kokemuksista korostuivat erilaiset psyykkiset ja fyysiset tunnekokemukset, joiden totesimme olevan pitkälti yhteydessä tässä tapauksessa koristekaiverruksen osaamistaustaan. Lisäksi työskentelyn aikana flow tilan mahdollistama syvä keskittyminen näyttäytyi vahvana ja usein ilmenevänä kokemuksena, joka näytti vahvistavan työskentelyn myönteistä kokemista ja altistavan yhdessä itsereflektion kanssa työskentelyn säätelylle. Työskentelyn säätelyn lisäksi kokemuksesta oppimista tapahtui työvälineiden käytön ja materiaalin hallinnan osilta, mitä puunkaiverruksen edellyttämä tarkkuus ja kehollisuus näytti vahvistavan. Perinnekäsityön näkökulma rakentui tässä tutkimuksessa valitun tekniikan lisäksi myös työvälinevalintojen kautta. Tämän lisäksi yhdistimme sosiaalisen tuen merkityksen osaksi perinnekäsityön tarkastelua, koska se on ollut tärkeässä asemassa myös perinteisessä käsityökontekstissa. Tämän tutkimuksen tuloksena on, että puunkaiverruksessa kokemus muodostuu tekijän välittömästä yhteydestä materiaaliin, omiin taitoihinsa, kehoonsa ja mieleensä. Tällöin reflektointi näyttäytyy vuorovaikutuksena materiaalin kanssa käsillä olevan tekemisen kautta. Tutkimus tuo esiin, että perinteiseen käsityötekniikkaan painottuva työskentely voi tehdä käsityön ja käsityöntekijän välisessä suhteessa ilmenevät kokemuspiirteet näkyvämmäksi. Tutkimus näin avaa keskustelua perinnekäsitöiden käsin tekemisen luonteesta.
In this Master’s thesis, we examined wood carving as part of a craft process emphasizing traditional craft techniques. In the study, we sought to find out what kinds of experiences and experience-based learning emerge when a craft process emphasizing traditional craft techniques is examined. The aim of the study is to open new perspectives and deepen the understanding of experiencing craft. The theory of our study is based on Dewey’s philosophy of experience, according to which experience is formed in the interaction between the individual and the environment. The study was carried out as a qualitative autoethnographic study, meaning that we examined our own craft experience in a craft process emphasizing traditional craft techniques. The research data consisted of jointly conducted reflective dialogue recordings between the researchers as well as CASS questionnaires supporting individual reflection during separate working sessions. The data were analysed by means of data driven content analysis. Among the craft process experiences we observed, various psychological and physical emotional experiences were emphasized, and we found these to be largely connected in this case to the participants’ prior background in ornamental carving. In addition, deep concentration made possible by the flow state appeared as a strong and frequently occurring experience during the working process, and this seemed to strengthen the positive experience of working and, together with self-reflection, to contribute to the regulation of the working process. In addition to the regulation of working, learning from experience took place in relation to the use of tools and the control of the material, which seemed to be reinforced by the precision and embodiment required by wood carving. The perspective of traditional craft was constructed in this study not only through the selected technique but also through the choice of tools. In addition, we connected the significance of social support to the examination of traditional craft because it has also held an important role in traditional craft contexts. The result of this study is that in wood carving, experience is formed through the maker’s immediate connection to the material, their own skills, body, and mind. Reflection then appears as an interaction with the material through the act of making by hand. The study shows that working in a way that emphasizes traditional craft techniques can make more visible the experiential features that emerge in the relationship between craft and the maker. In this way, the study opens discussion on the nature of making traditional crafts by hand.