Arvonlisäverotus konkurssi- ja yrityssaneeraustilanteissa

Abstract

Konkurssit ovat välttämätön osa yritystoiminnan riskejä. Konkurssimenettely on pitkä ja monimutkainen prosessi. Kuitenkin joissain tilanteissa konkurssi on mahdollista välttää onnistuneella yrityssaneerauksella. Myös yrityssaneeraus tuo yrityksen toimintaan muutoksia. Molempien menettelyiden kohteina toimii useimmiten arvonlisäverovelvollinen toimija. Sekä konkurssimenettely että yrityssaneerausmenettely vaikuttavat yrityksen arvonlisäverotukseen. Tässä tutkielmassa tarkastellaan arvonlisäverotusta konkurssi- ja yrityssaneeraustilanteissa. Tutkielmassa halutaan selvittää mitä arvonlisäverotukseen liittyviä erikoistilanteita ja - kysymyksiä konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyyn liittyy. Näkökulman tarkentamiseksi tutkielmassa keskitytään käsittelemään aihetta ainoastaan velallisen näkökulmasta. Konkurssimenettelyssä arvonlisäverotukseen liittyy vahvasti arvonlisäverolain (30.12.1993/1501) 14 §, jonka mukaan konkurssipesä on erikseen verovelvollinen elinkeinonharjoittajan konkurssiin asettamisen jälkeen itsenäisesti harjoittamastaan liiketoiminnasta. Konkurssimenettelyn läpikäyvä yritys pystyy itse omilla valinnoillaan vaikuttamaan pitkälti siihen, kuinka sen arvonlisäverotus toimii läpi konkurssin. Yritystoiminnassa on aina tärkeää, että yritys suunnittelee etukäteen tarkasti toimintaansa. Sama pätee konkurssin läpiviemiseen, koska yrityksen tekemillä valinnoilla on vaikutus siihen, kuinka sen arvonlisäverotus toimii. Yritysten täytyy olla tarkkoja tilanteissa, joissa on kyse arvonlisäveron vähennysoikeudesta. Konkurssipesä saa vähentää arvonlisäveron vain liiketoimintaan liittyvistä kuluista. Vaikka arvonlisäverolain mukaan voisi olettaa, että kaikki toiminta on vähennyskelpoista, voi konkurssitilanteessa tilanne muuttua. Yrityssaneeraustilanteessa yrityksen toiminta jatkuu normaaliin tapaan ja sen arvonlisäverotus toimii suurimmalta osin normaalisti. Suurimmat kysymykset tulevat kuitenkin velkojen anteeksiannosta sekä verovelasta ja -palautuksesta. Velkojen anteeksiannossa on tärkeää ymmärtää rajanveto annetun alennuksen ja luottotappion välillä. Velallinen yritys voi omalla saneerausohjelmallaan vaikuttaa siihen, kuinka sen arvonlisäverotus toimii läpi menettelyn. Velkojen vapaaehtoista anteeksiantoa voidaan pitää arvonlisäverovähennyksissä oikaistavana eränä, kun taas luottotappio ei velvoita velallista oikaisemaan arvonlisäverotustaan. Verovelasta ja -palautuksesta pitää ymmärtää milloin veronpalautusta voi käyttää saneerausvelan maksamiseen ja milloin verovelalle on kuittausoikeus.