”Sivutekijöistä puhdasta ja vapaata urheilutoimintaa” : Pesäpallokulttuuri 1960-luvun Pesäpallokalentereissa
| dc.contributor.author | Autio, Siiri | |
| dc.contributor.department | fi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Culture and Arts Studies| | |
| dc.contributor.faculty | fi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=Folkloristiikka|en=Folkloristics| | |
| dc.date.accessioned | 2026-04-29T22:45:53Z | |
| dc.date.issued | 2026-03-03 | |
| dc.description.abstract | Suomen kansallislajilla pesäpallolla on värikäs ja omalaatuinen kehityskulku. Pesäpallossa edelleen poikkeukselliset piirteet ovat alkaneet muotoutumaan jo lajin varhaisessa vaiheessa. Tässä tutkielmassa syvennytään pesäpallokulttuuriin 1960-luvulla ja siihen, millaista todellisuutta Pesäpallokalenterit rakentavat lajiin liittyvistä tavoista, arvoista ja käytännöistä, toisin sanoen lajikulttuurista. Aineistona on käytetty Suomen Pesäpalloliiton vuosittain ilmestyneitä Pesäpallokalentereita. Pesäpallokalenterit toimivat tiedotusvälineenä lajin muutoksista ja Liiton tapahtumista. Analyysissä selvitettiin diskurssintutkimuksen menetelmin millaista todellisuutta 1960-luvun Pesäpallokalenterit rakentavat sekä Pesäpallokalentereissa tuotettuja merkityksiä lajista. Aineistoa analysoimalla pohdittiin, miten pesäpallokulttuurin kehitys on havaittavissa Pesäpallokalentereissa. Pesäpallosta tuotetun kirjallisuuden avulla pohdittiin lisäksi, mitä aiheita Pesäpallokalentereissa ei ole käsitelty. Analyysi osoitti, että Pesäpallokalentereissa rakentuvassa todellisuudessa Pesäpalloliiton sekä pelaajien välillä on selkeä hierarkia, jossa Pesäpalloliitto ohjaa sekä määrää lajin kehityksestä, Pesäpalloliitto taas huomioi erityisesti yleisön viihtyvyyden peliin parissa. Pyrkimykset laajentaa lajitoimintaa johtivat naisten ja tyttöjen pesäpallotoiminnan vahvistamiseen. Pesäpallolle annetut merkitykset liittyvät kovaan työhön ja ponnisteluun lajin hyväksi, tarkoittaen yhteistyötä miesten ja naisten välillä. Kalentereissa jää käsittelemättä Pesäpalloliittoa kritisoivat tai kyseenalaistavat soraäänet, vaikka ne ovat havaittavissa teksteissä. Pimentoon jää käytännön haasteet toiminnassa. Nykyaikaisesta näkökulmasta 1960-luvulla Pesäpallokalentereissa esiintyi monia pesäpallolle edelleen ominaisia piirteitä, kuten kielenkäyttö, vuorovaikutuksellisuus pelitapahtumissa, tuomaroinnin korkea taso sekä naispesäpallon suosio. Jatkossa teemoja on aiheellista tutkia Pesäpalloliiton asiakirjojen kautta, ja Pesäpallokalentereiden yksipuolisten näkökulmien takia erityisesti naispesäpallon kehitystä on olennaista tutkia monipuolisemmin. | |
| dc.format.extent | 70 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/60007 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2026041628264 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
| dc.rights.accessrights | avoin | |
| dc.subject | pesäpallo | |
| dc.subject | kalenterit | |
| dc.subject | vuosikirjat | |
| dc.subject | urheilu- ja liikuntajärjestöt | |
| dc.subject | identiteetti | |
| dc.title | ”Sivutekijöistä puhdasta ja vapaata urheilutoimintaa” : Pesäpallokulttuuri 1960-luvun Pesäpallokalentereissa | |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| |
Tiedostot
1 - 1 / 1