"On jotain mistä me emme tiedä, jotain yliluonnollista ehkä?" : Yliopisto-opiskelijoiden kummat kokemukset

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee yliopisto-opiskelijoiden kokemia kummia kokemuksia niiden herättämien tunteiden, pohdinnan, selitysmallien ja vaikutusten kautta. Tarkoitukseni oli selvittää, minkälaisia kummaksi tulkittuja kokemuksia yliopisto-opiskelijat olivat kokeneet, millaisia tunteita ne olivat heissä herättäneet, millaisia selitysmalleja kokemuksille annettiin ja miten ne olivat vaikuttaneet kokijoidensa elämään. Lisäksi tarkastelin, miksi kokemukset päädyttiin tulkitsemaan kummiksi ja miten kummiin kokemuksiin liittyvä stigma näkyi opiskelijoiden vastauksissa.

Kummia kokemuksia on tarkasteltu aiemmin muun muassa uskontotieteen, folkloristiikan, uskontososiologian ja antropologian tieteenaloilla. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys muodostuu aiempiin tutkimuksiin perustuvasta, kokijalähtöisestä suhtautumisesta omakohtaisiin yliluonnollisiin, selittämättömiin ja kummallisiin kokemuksiin. Tutkimuksen keskeisenä käsitteenä toimii kumma, jota hyödynnän Marja-Liisa Honkasalon ja Kaarina Kosken toimittaman Mielen rajoilla -teoksen mallin mukaisesti. Tutkimusaineistoni koostuu 53:n Turun yliopiston humanistisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijan anonyymeista kyselyvastauksista, jotka kokosin yliopiston omia sähköpostilistoja hyödyntäen tammi-helmikuussa 2023. Tutkimusaineisto on tarkoitus tallentaa HKTL-arkistoon tutkimuksen loputtua.

Analysoin aineistoni teoriaohjaavan laadullisen sisällönanalyysin avulla. Sen kautta selvisi, että opiskelijat olivat kokeneet monenlaisia, toisistaan selkeästi erottuvia kummia kokemuksia, joihin suhtautuminen vaihteli positiivisesta negatiiviseen. Kokemuksia oli selitetty itselle niin erilaisten kummien toimijoiden, omien taitojen, tilanteiden ja tunteiden, kuin luonnollisten selitystenkin kautta. Kokemusten tulkitsemiseen juuri kummiksi kokemuksiksi vaikutti eniten itse kumma tapahtuma, mutta myös kokemuksen konteksti, ainutlaatuisuus ja toistuvuus tulivat esiin. Kokemukset olivat aineiston perusteella vaikuttaneet kokijoidensa elämiin enimmäkseen positiivisesti, mutta kumman kokemiseen liittyvä stigma näkyi vastauksissa myös varsin selkeästi. Kummat kokemukset paljastuivat aineistossa yliopisto-opiskelijoita mietityttäviksi tapahtumiksi, joiden tulkintaan vaikuttivat monet eri tekijät.

Tutkimukseni tarjoaa uutta tietoa nuorempien suomalaisten kummista kokemuksista, siitä, miten nämä kokemukset vertautuvat aiempaan tutkimukseen, sekä pohdintaa kummasta paitsi analyyttisenä käsitteenä, myös yleisesti ilmiönä. Tutkimus haastaa myös pohtimaan omakohtaisiin kummiin kokemuksiin länsimaissa liittyvää stigmaa, ehdottaen, että kokemuksiin kannattaisi suhtautua mielenkiinnolla epäilyn sijaan.