Painoindeksi kliinisessä lääketieteessä

dc.contributor.authorRiikonen, Risto
dc.contributor.departmentfi=Kliininen laitos|en=Institute of Clinical Medicine|
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Yleislääketiede|en=General Practice|
dc.date.accessioned2020-03-24T22:01:53Z
dc.date.available2020-03-24T22:01:53Z
dc.date.issued2020-03-11
dc.description.abstractKirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on arvioida painoindeksin (body mass index, BMI) matemaattista pohjaa ja BMI:n soveltuvuutta lihavuuteen liittyvien terveyshaittojen seulontaan. Katsauksessa käsitellään BMI:n historiaa ja sen valintaa lihavuutta ja yksilön painoa kuvailevaksi arvoksi. Lisäksi BMI:tä verrataan muihin antropometrisiin arvoihin. Katsauksessa käsitellään BMI:tä sairauksien riskitekijänä ja lihavuuden aiheuttamia tautimekanismeja. Aineistona tässä kirjallisuuskatsauksessa käytettiin artikkeleita kotimaisista ja ulkomaisista tiedejulkaisuista, oppikirjoja ja hoitosuosituksia. Lisäksi käytettiin materiaalina sosiaali- ja terveysministeriön asetuksia kiireettömän hoidon kriteereistä ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusraportteja. BMI:tä on käytetty noin 40 vuoden ajan luokittelemaan yksilön ja väestöjen painoa. BMI:n nykyiset rajat normaalipainolle, alipainolle ja lihavuudelle perustuvat osittain vakuutuslaitosten epidemiologisesti 1900-luvulla havaitsemiin painon terveysvaikutuksiin ja Maailman terveysjärjestön (World Health Organization, WHO) 1990-luvulla kokoamiin tietoihin optimaalisista BMI-arvoista. BMI:llä on pyritty arvioimaan potilaan riskiä sairastua lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin ja arvioimaan yksilön sairauden lihavuuden selitysosuutta. BMI:tä ja lasten normaalikasvun seurantaan sopivaa ISO-BMI:tä käytetään terveysneuvonnassa lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. BMI ei pysty arvioimaan rasvakudoksen jakautumista elimistössä, mikä on tärkeä tekijä lihavuuden eli ylimääräisen rasvakudoksen aiheuttamassa riskissä eri sairauksille. BMI:n laskentakaava ei ole lihavuuden tutkimukselle ihanteellinen, ja siitä saavat tulokset ovat tutkittavien rodusta, pituudesta, sukupuolesta ja rasva- ja lihasmassasta ja nestetasapainosta riippuvaisia. Lihavuuteen liittyvistä sairauksista merkittävimpiä ovat verenpainetauti, kardiovaskulaarisairaudet, tyypin II diabetes ja munuaissairaudet. BMI:n yhteys verenpaineeseen on melko lineaarinen, mutta muihin em. sairauksiin vyötärön ympäryksen yhteys on BMI:tä selkeämpi. Lihavuus on lisääntynyt lähes kaikkialla epidemiaksi ja lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa tulisi tehostaa. BMI:n kanssa parhaiten sopisi vyötärönympärys seulomaan niitä potilaita, jotka ovat vaarassa lihavuuden aiheuttamille sairauksille.
dc.format.extent32
dc.identifier.olddbid166070
dc.identifier.oldhandle10024/149206
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/21225
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe202003249141
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/149206
dc.subjectpainoindeksi,lihavuus
dc.titlePainoindeksi kliinisessä lääketieteessä
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Riikonen_Risto_opinnayte.pdf
Size:
501.89 KB
Format:
Adobe Portable Document Format