Koulun ulkopuolisen tiedeharrastuneisuuden yhteys alakoululaisen akateemiseen menestykseen

dc.contributor.authorMustalahti, Essi
dc.contributor.departmentfi=OKL Turku|en=Department of Teacher Education, Turku|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede (opettajankoulutuslaitos, Turku)|en=Educational Sciences|
dc.date.accessioned2026-04-29T22:45:56Z
dc.date.issued2026-03-06
dc.description.abstractTämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko oppilaan tiedeharrastuneisuudella havaittavaa yhteyttä akateemisen menestyksen kanssa ympäristöopin ja äidinkielen oppiaineissa. Lisäksi tutkittiin, miten huoltajilta saatava tuki on yhteydessä tiedeharrastuneisuuteen ja akateemiseen menestykseen samoissa oppiaineissa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselylomaketutkimuksena (N=376). Tutkimuksessa käytetty aineisto on osa FINSCI-tutkimushanketta. Tutkimukseen vastanneet olivat suomalaisten peruskoulujen 5- ja 6-luokkalaisia. Kyselylomake koostui väittämistä, jotka mittasivat vastaajien omaa tieteeseen liittyvää osaamista sekä vastaajan ajatuksia oman huoltajansa ajatuksista tiedettä kohtaan. FINSCI-tutkimuksessa käytetty kyselylomake pohjautui aiempaan tutkimukseen tiedeharrastuneisuudesta ja tiedepääomasta (Archer ym., 2015). Tämän tutkimuksen tapauksessa tiedeharrastuneisuutta mitattiin kyselylomakkeessa olleilla väittämillä, jotka liittyivät vastaajan ja tämän perheen museoharrastuneisuuteen eli museoissa vierailuun ja niissä oppimiseen. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti faktorianalyysin ja summamuuttujien avulla ja yhteyksiä muuttujien välillä tarkasteltiin muun muassa ristiintaulukointien ja t-testien avulla. Tutkimuksen perusteella akateemisen menestyksen ja tiedeharrastuneisuuden välillä ei havaittu merkitsevää yhteyttä. Tutkimuksessa havaittiin yhteys huoltajan tiedeajatusten ja tiedeharrastuneisuuden välillä, sekä huoltajan tiedeajatusten ja ympäristöopin arvosanojen välillä. Oppilaalla, jonka huoltajat suhtautuivat vastausten mukaan myönteisemmin tieteeseen, oli tutkimuksen tulosten mukaan korkeampi tiedeharrastuneisuus museomotivaation näkökulmasta. Vastaavasti oppilaalla, jonka huoltajat suhtautuivat vastausten mukaan myönteisemmin tieteeseen, oli tutkimuksen tulosten mukaan korkeampi arvosana ympäristöopin oppiaineessa, verrattuna niihin, joiden huoltaja suhtautui vähemmän myönteisesti tieteeseen. Tulokset tukevat aiempien tutkimuksien havaintoja siitä, että perheen asenteilla ja perheiden tuella on merkitystä, kun tarkastellaan oppilaan kiinnostumista ja sitoutumista tiedettä, tiedeaineita ja tiedeharrastuksia kohtaan.
dc.format.extent56
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/60010
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2026042029013
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.subjecttiede
dc.subjecttiedeharrastuneisuus
dc.subjecttiedepääoma
dc.subjectakateeminen menestys
dc.titleKoulun ulkopuolisen tiedeharrastuneisuuden yhteys alakoululaisen akateemiseen menestykseen
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Mustalahti_Essi_opinnayte.pdf
Size:
1.65 MB
Format:
Adobe Portable Document Format