Hiljaisen kiusaamisen tunnistaminen esiopetusikäisten lasten vertaisryhmissä

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten hiljaista kiusaamista voidaan tunnistaa esiopetusikäisten lasten vertaisryhmissä sekä syventää ymmärrystä sen ilmenemismuodoista ja ehkäisemisestä ammattilaisten näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti hiljaista kiusaamista, joka sijoittuu psyykkiseen sekä epäsuoraan kiusaamiseen. Näillä viitataan vaikeasti havaittaviin ilmenemismuotoihin, kuten ulkopuolelle jättämiseen, sivuuttamiseen ja sosiaaliseen eristämiseen. Aiemmat tutkimukset aiheesta ovat painottuneet koulumaailmaan sekä näkyviin ja helposti havaittaviin kiusaamisen muotoihin, minkä vuoksi hiljaisen kiusaamisen tarkastelu esiopetuksen kontekstissa on perusteltua. Aiemman tutkimuksen mukaan hiljainen kiusaaminen on vaikeasti havaittava ilmiö ja se voi jatkua huomaamattomana pitkään. Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena, ja siihen osallistui erään satakuntalaisen kaupungin esiopetusyksiköiden henkilöstö. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella ajalla 23.2.–28.2.2026. Tarkoituksena oli laadullisen lähestymistavan periaatteiden mukaisesti tuoda esiin vastaajien henkilökohtaisia kokemuksia sekä näkemyksiä aiheesta. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla siten, että vastaajien kokemuksia ja näkemyksiä teemoitettiin. Tulosten mukaan hiljainen kiusaaminen oli kaupungin esiopetuksen henkilöstölle ilmiönä pääosin tuttu ja sitä esiintyy melko yleisesti vertaisryhmissä. Kuitenkin yli puolet vastaajista koki sen tunnistamisen melko haastavana, mikä vahvisti aiemman tutkimuksen havaintoja ilmiön vaikeasta havaittavuudesta. Lähes kaikki vastaajat kiinnittivät huomiota erityisesti ulkopuolelle jättämiseen keskeisenä ilmenemismuotona, ja havainnointi koettiin helpommaksi vapaassa leikissä sisätiloissa kuin ohjatuissa tilanteissa. Avoimissa vastauksissa kuvattiin lisäksi henkilöstön kokemuksia, tulkintoja sekä käytännön toimintatapoja tilanteissa, joissa hiljaista kiusaamista havaitaan. Tutkimus lisää ymmärrystä hiljaisen kiusaamisen tunnistamisesta ja tekee näkyväksi vaikeasti havaittavan ilmiön. Se korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä esiopetuksessa sekä tuo ilmi konkreettisia tilanteita, joihin on tärkeää kiinnittää huomiota.