Paikkatietopohjaisen verkkopalvelun käytettävyys - tapaustutkimuksena PaikkaOpin oppimisympäristö

Abstract

Paikkatietopohjaiset verkkopalvelut ovat monille tuttuja niin arkikäytöstä, työelämästä sekä koulumaailmasta. Erilaiset julkiset internetin karttapalvelut tarjoavat kansalaisille mahdollisuuden esimerkiksi reitinhakuun tai ympäristöhavaintojen merkitsemiseen. Palvelut ovat muihin internet-pohjaisiin palveluihin verrattuna käyttöliittymältään hyvin erikoistuneita ja erittäin laajan käyttäjäryhmän hyödyntämiä. Tämän vuoksi paikkatietopohjaisten verkkopalveluiden käytettävyyteen tulisi kiinnittää huomiota.

Hyvän oppimisen varmistamiseksi koulujen uusien teknologioiden tulisi olla käyttäjilleen mielekkäitä, helppokäyttöisiä ja ennen kaikkea käyttökelpoisia. Käytettävyystutkimuksella voidaan parantaa järjestelmien laatua, tehokkuutta sekä kasvattaa järjestelmien ominaisuuksien käyttöastetta.

Tässä tutkimuksessa selvitetään vuonna 2018 uudistetun PaikkaOppi-oppimisympäristön käytettävyyttä 8-luokkalaisten näkökulmasta sekä ylei-semmin paikkatietopohjaisten palveluiden ja -järjestelmien käytettävyyden kehittämistä. Käytettävyyttä tutkitaan System Usability Scale käytettävyysmittarilla (SUS-mittari), käytettävyyttä arvioivilla kysymyksillä sekä heuristisilla asiantuntija-arvioinneilla. Aineistot koostuvat kyselyistä, haastattelusta sekä asiantuntija-arvioinneista. Tutkimustulokset osoittavat, että uudistunut PaikkaOppi on käytettävyydeltään hyvä, mutta sisältää korjattavia käytettävyysongelmia. Uudistuvan PaikkaOpin tavoitteena on ollut kehittää uudelle, peruskoulun alakoululaisista koostuvalle käyttäjäryhmälle sopiva ja mielekäs oppimisympäristö, jonka avulla paikkatiedon opettaminen ja oppiminen helpottuvat. Suunnittelussa on pyritty mahdollisimman yksinkertaiseen järjestelmään, joka tarjoaa oppilaille mahdollisuuden tutustua paikkatiedon maailmaan ja huomioi koulujen käyttämät uudet opetus- ja oppimisteknologiat kuten tablettitietokoneet. Tutkimuksen perusteella tavoitteisiin on pitkälti päästy, mutta erityisesti kosketusnäyttölaitteet tulisi vielä paremmin huomioida järjestelmän kehitystyössä.