Vanhimmat turkkilaiset ja mongolilaiset lainasanat selkupin keski- ja etelämurteissa : Narymin ja Ylä-Obin murteet

Abstract

Tutkielma käsittelee vanhimpia turkkilaisia ja mongolilaisia lainasanoja selkupin Narymin ja Ylä-Obin murteissa. Tavoitteena on tunnistaa näissä murteissa esiintyviä vanhimpia lainoja, selvittää niiden alkuperä, kuvata sanojen kulkeutuminen eri kielivaiheiden kautta nykyisiin murteisiin sekä arvioida, mitä nämä havainnot kertovat selkupin vanhimmista kielikontakteista. Aineistona on viisitoista etymologisesti analysoitua lekseemiä, jotka on poimittu kahdesta keskeisestä lähteestä: Rodnoje slovo: Posobije po selkupskomu jazyku (narymski dialekt) ja Tjuikui ježissan: Selkupski slovar dlja ostjakov Moltšanovskogo raiona. Näitä on täydennetty laajalla vertailuaineistolla turkkilais-, mongolilais- ja samojedikielistä, joita tarkastellaan rinnakkain selkupin murreaineiston kanssa. Menetelmänä käytetään historiallis-vertailevaa metodia, jonka avulla käsitellään äännehistoriallisia ja semanttisia suhteita selkupin murteiden sekä kantaturkkilaisten, kantamongolilaisten ja samojedilaisten rekonstruoitujen muotojen välillä. Aineistoa verrataan aiempaan tutkimukseen, ja rekonstruktioita arvioidaan äänne- ja merkitysvastaavuuksien ja lainautumisen todennäköisten suuntien perusteella. Tulokset osoittavat, että tarkastellut lekseemit edustavat selkupin vanhinta lainakerrostumaa. Osa niistä on mahdollisesti lainautunut jo kantasamojedin vaiheessa ja kulkeutunut edelleen oletetun kantaeteläsamojedin ja kantaselkupin kautta nykyisiin murteisiin sen sijaan, että ne olisi omaksuttu suoraan nykymurteisiin. Näin ollen ne kuuluvat kielen perintösanastoon eivätkä edusta myöhempiä satunnaisia lainoja. Aineisto antaa viitteitä siitä, että varhaisimpia kontakteja voidaan hahmottaa sijoittuvan kantasamojedin vaiheeseen ja mahdollisesti myös hypoteettiselle kantaeteläsamojedin tasolle, ennen selkupin murteiden eriytymistä. Tutkimus täydentää selkupin etymologian tarkastelua tarjoamalla uutta tietoa selkupin sanaston varhaisimmista lainakerrostumista. Jatkossa aihetta voitaisiin laajentaa tarkastelemalla selkupin lainasanastoa laajempana kokonaisuutena ja järjestelmällisesti murteittain, jolloin eri-ikäiset ja eri alkuperää olevat sanakerrostumat voitaisiin suhteuttaa toisiinsa. Tällainen tarkastelu syventäisi kuvaa selkupin sanaston historiallisesta kehityksestä ja asemasta samojedikielten joukossa.