Kilpailukykyä, kasvua ja kontrollia : Kriittinen diskurssianalyysi eduskunnan tekoälyä koskevasta ajankohtaiskeskustelusta

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen, millaisin diskurssein tekoälystä keskusteltiin ja miten tekoälyä politisoitiin tai depolitisoitiin eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa syksyllä 2024. Tutkielman tavoitteena on analysoida, millaisia diskursseja kansanedustajien puheenvuoroissa esiintyy tekoälystä puhuttaessa ja millaiseen asemaan nämä diskurssit asettivat tekoälyn suhteessa politiikkaan. Tutkimusaineisto koostuu eduskunnan täysistuntopuheenvuoroista, joita analysoidaan Norman Fairclough’n (2015) kriittisen diskurssianalyysin avulla. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu Kari Palosen ym. (2019) politisoitumisen ja depolitisoitumisen käsitteiden teorioihin. Tätä täydennän Mark Brownin (2015) kehikolla tieteen ja politiikan suhteesta. Analyysissa tunnistin aineistosta kaksi keskeistä diskurssia, mahdollisuuksien diskurssin ja riskien diskurssin. Mahdollisuuksien diskurssissa tekoälyä käsiteltiin talouskasvun, kilpailukyvyn, innovaatioiden ja teknologisen kehityksen näkökulmasta. Tekoälyn kehitys esitettiin välttämättömänä Suomen tulevaisuuden menestykselle, mikä sisälsi myös depolitisoivia piirteitä. Tekoälyn kehitys esitettiin väistämättömänä kehityksenä, jota ei tulisi hidastaa poliittisesti. Riskien diskurssissa puolestaan korostuivat demokratiaan, työelämään, eriarvoisuuteen ja sääntelyyn liittyvät huolet. Tässä diskurssissa tekoäly näyttäytyi poliittisena kysymyksenä, joka edellyttää demokraattista ohjausta ja yhteiskunnallista päätöksentekoa. Tutkielman tulokset osoittavat, että tarkastellussa parlamentaarisessa tekoälykeskustelussa vallalla olivat teknologiaoptimistiset ja kilpailukykyä korostavat puhetavat, kun taas kriittiset näkökulmat jäävät niihin nähden toissijaisiksi. Samalla keskustelu osoittaa, ettei tekoälyä käsitellä pelkästään teknologisena kysymyksenä, vaan myös poliittiseen valtaan, yhteiskunnallisiin arvoihin ja demokratiaan liittyvänä ilmiönä.