Traumatisoitumisen vaikutus oppilaan koulunkäyntiin
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset458
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Traumalla tarkoitetaan tapahtumaa, joka ylittää lapsen emotionaalisen, henkisen tai fyysisen
sietokyvyn. Traumaattinen kokemus aiheuttaa lapselle äärimmäistä pelkoa, kauhua tai avuttomuutta.
Kokemus voi jättää myös pysyvän käsityksen siitä, ettei maailma ole hyvä ja turvallinen. Tämän
tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten traumatisoituminen vaikuttaa oppilaan koulunkäyntiin.
Aihe on ajankohtainen Euroopassa syttyneen sodan vuoksi. Lisäksi suomalaista tutkimusta aiheesta on
vähän. Tutkimus toteutetaan kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Taustana tulosten analysoinnissa
käytetään polyvagaalista teoriaa autonomisen hermoston toiminnasta. Tulokset koostuvat kolmesta
osa-alueesta: Traumatisoituminen ja oppimisvaikeudet, traumatisoitumisen vaikutus oppilaan
käyttäytymiseen koulussa sekä traumatisoituneen sosiaaliset suhteet koulussa.
Tulosten mukaan tutkijat ovat hyvin yksimielisiä siitä, että pitkäaikaisella traumatisoitumisella on
yhteys heikompaan kognitiiviseen ja älylliseen toimintaan. Traumatisoitumisen vaikutusta oppimiseen
on tutkittu erityisesti äidinkielen osa-alueilla. Toistuvan pahoinpitelyn kohteeksi joutuneilla oli
heikommat lukutaitopisteet, heikompi verbaalinen ymmärrys ja sanavarasto sekä hitaampi asioiden
käsittelykyky.
Tutkimus osoitti, että traumatisoituneilla oli kahdenlaista käytöstä. Koulussa esiintyvät käytösmallit
jaettiin ylä- ja alivireään käytökseen. Opettajat kokivat traumaoireilevat oppilaat kiistatta
haastavimmiksi. Traumatisoituneet oppilaat puolestaan kokivat, ettei opettajilla ollut halua tai kykyä
auttaa heitä traumakokemusten jälkeen.
Traumatisoituneiden sosiaalisissa suhteissa oli haasteita sekä suhteessa opettajaan että suhteessa toisiin
oppilaisiin. Väkivaltaa kokeneilla oli erään tutkimuksen mukaan taipumusta kiusata, lyödä tai alistaa
muita oppilaita. Toisaalta traumatisoitunut saattoi vetäytyä ja pyrkiä näkymättömyyteen.
Traumatisoituneilla oli vaikeuksia tulkita verbaalisia tai sanattomia vihjeitä ja luokkahuone saattoi olla
heille liian pelottava otollista oppimista ajatellen.